Kaivosyhtiöiden jäljet pelottavat. Useimmat Lapissa toimivat ulkomaiset yhtiöt ovat aiheuttaneet suuria, satojatuhansia ihmisiä vahingoittaneita, jokia, järviä, meriä ja maita saastuttaneita ympäristökatastrofeja eri puolilla maailmaa. Kaivosyhtiöt toimivat riskirajoilla ja ovat joissakin tapauksissa kärsineet huomattavia taloudellisia menetyksiä ja joutuneet pitkiin oikeusprosesseihin. Ei ole mitään takeita siitä, etteivätkö kaivosyhtiöt toimisi samalla tavalla Suomessakin. Tästä meillä on esimerkkejä kaikista Lapin kaivoksistakin, puhumattakaan muualta Suomesta. Kuuluisin esimerkki on Talvivaaran katastrofi.
BHP:n (Broken Hill Proprietary) Brasilian padon murtuma
BHP on Suomessakin toimivan australialainen kaivosyhtiö. Yhtiön omistaman Samarcon kaivoksen pato-onnettomuus Brasiliassa (2015), jossa 19 ihmistä kuoli ja kokonaisia kyliä tuhoutui, johti siihen, että yhtiö joutui maksamaan Brasilian valtiolle 31,7 mrd dollaria korvauksia.
Local: Distrito de Bento Rodrigues, Município de Mariana, Minas Gerais.
Foto: Rogério Alves/TV Senado
Boliden pato murtui Espanjassa
Kevitsan kaivosta operoivat Boliden Kevitsa Mining Oyn emoyhtiön Bolidenin kaivoksella Aznacollarissa Espanjassa murtui pato vuonna 1998 saastuttaen läheisen Guadiamar joen. Oikeuskäsittely korvauksista jatkui vuoteen 2023 saakka, jolloin oikeus hylkäsi korvausvaatimukset. Syynä hylkäykseen oli se, että Bolidenin Espanjassa toimiva tytäryhtiö Apirsa, jonka katsottiin olevan vastuussa onnettomuudesta, oli hakeutunut konkurssiin pian onnettomuuden jälkeenVuonnan 2023 emoyhtiön ei katsottu olevan vastuussa tytäryhtiönsä aiheuttamista vahingoista. Tämän on todettu johtuvan Espanjan lainsäädännön aukoista. Boliden on varautunut vapautumaan mahdollisten ympäristövahinkojen korvausvastuusta tytäryhtiöjärjestelyn avulla. Kevitsassa toimii Bolidenin tytäryhtiö Boliden Kevitsa Mining Oy.
Anglo American Sambiassa – pahin kaivoksen aiheuttama ympäristövahinko maailmassa
Sakatin kaivosta Viiankiaavan alle havittelevan Anglo American on globaalisti toimiva kaivosyhtiö, jonka jäljiltä löytyy monia ympäristökatastrofeja eri puolilla maailmaa. Kabwessa Sambiassa yhtiön lyijykaivoksen päästöt aiheuttivat lyijymyrkytyksen, joka on yksi pahimmista kaivostoiminnan aiheuttamista katastrofeista maailmassa. Lyijymyrkytyksen vuoksi 95 prosentilla alueen lapsista veren lyijypitoisuus on niin korkea, että se ylittää aivovauriorajan, lisäksi lyijy voi aiheuttaa elinvaurioita. Aivovaurioiden seurauksena lapsilla on pysyviä muisti-, oppimis- ja käyttäytymisongelmia, sekä fyysisiä oireita kuten anemiaa, kasvun hidastumista ja sisäelinvaurioita.
Kaikkiaan lyijymyrkytyksestä kärsii 200 000 henkilöä. Tapauksen johdosta on nostettu vuonna 2020 tuhansien ihmisten ryhmäkanne, jossa vaaditaan korvauksia aiheutuneista terveys- ja muista haitoista ja alueen puhdistamista. Etelä-African korkein oikeus on marraskuussa 2025 kuullut osapuolia päättääkseen, minkälaisessa prosessissa ryhmäkanne on käsiteltävä. Anglo American ajaa kanteen käsittelyä niin sanotussa minioikeudessa, joka tarjoaa yhtiölle paremmat mahdollisuudet välttää oikeudellisia seurauksia. Anglo American jätti alueelle 6,4 miljoonaa tonnia lyijypitoista jätetä. (Action for South Africa 2026, Children of Kabwe 2025). Sakatin louhintamääräksi on arvioitu 157 miljoonaa tonnia. Huomattavasta määrästä Sakatista louhittavasta materiaalista tulee myrkyllistä jätettä.
Anglo Americanin putket murtuivat Brasilissa
Vuonna 2018 Anglo Americanin kaivoslieteen kuljetusputki murtui kaksi kertaa Brasiliassa Minais Geraisin osavaltiossa. Yhtiö sai 37,73 miljoonan dollarin sakot vakavasta ympäristön turmelemisesta. Putkesta valunut rautaliete saastutti paikallisen Santo Antônio do Grama River joen, josta yli 4000 asukasta sai juomavetensä. (London Mining Network 2018a, 2018b).
Ympäristökatastrofi Kolumbiassa
Kolumbiassa Anglo American omisti vielä muutama vuosi sitten osan El Cerrejonin hiilikaivoksesta, Muut omistajat olivat sveitsiläisyhtiö Glencore ja australialainen BHP (Broken Hill Proprietare). Kaivoksen vuoksi paikallisen joen uomaa muutettiin, ympäristön tila ja juomaveden saatavuus heikkeni ja alkuperäiskansa Wayuu:n elinolosuhteet kärsivät. Lisäksi alkuperäiskansalle tärkeä henkinen yhteys jokeen katkesi. Anglo American myi vuonna 2022 osuutensa Glencorelle, jonka jälkeen yhtiötä syytettiin vastuun pakenemisesta. Vuonna 2023 Kolumbian presidentti syytti julkisesti yhtiötä tuhansien alkuperäiskansan lasten kuolemasta nälkään ja janoon. (Global Legal Action 2025).
El Cerrejo kaivos ja sen ympäristövaikutukset ovat esimerkki tilanteesta, jossa kaivosyhtiön, paikallisten ja valtakunnallisten viranomaisten ja poliitikkojen sekä paikallisen väestön, alkuperäiskansan käsitykset kehityksestä ovat vastakkain. Alkuperäiskansa on vastustanut kaivosyhtiön pyrkimyksiä sulkemalla rautateitä, oikeustaisteluilla ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Bolivian korkein oikeus totesi, että kaivos vaarantaa väestön oikeuden terveyteen, veteen, ruokaan ja terveelliseen ympäristöön. El Cerrejon tapaus on myös esimerkki ristiriidasta. joka syntyy ilmastonmuutoksen torjunnan vaatiman globaalin energiasiirtymän, geopoliittisten jännitteiden ja paikallisten ihmisten terveellisen elinympäristön säilyttämisen välille. El Cerrejon hiilen suurin ostaja on Saksa, joka tarvitsee hiiltä korvatakseen Venäjältä aikaisemmin saamansa kaasun energian tuotannossa.
Agnico Eagle
Kittilän kultakaivosta operoivalla Agnico-Eaglella Finlandin emoyhtiöllä Agnico Eagle Mines Limited on ollut Kittilän jatkuvia ongelmia Kanadassa ympäristön pilaamisen vuoksi ja koska yhtiö ei ole kunnioittanut alkuperäiskansojen oikeuksia.
Agnico Eagle:n todettiin rikkoneen vuonna 2013 Meadowbankin kultakaivoksellaan (Nunavutissa Kanadassa) kalastuslakia. Yhtiö oli laskenut kaivokseltaan rikastushiekka-altaastaan läheiseen kalastoltaan rikkaaseen järveen ja jättänyt kertomatta vuodosta viranomaisille. Yhtiö tuomittiin maksamaan $50 000 sakko Ympäristön pilaamisrahastoon. Vuosina 2022-2023 yhtiö rikkoi Whale Tailin kaivoksellaan Karibujen suojelemismääräyksiä. Yhtiö olisi pitänyt sulkea karibujen vaellusreitillä ollut tie mutta se ei ollut tehnyt sitä. Yhtiö määrättiin tottelemaan lupamääräyksiä. Samaan ongelmaan liittyen jo aiemmin paikallinen metsästäjien ja ansapyytäjien yhdistys sekä Nunavutin hallinto valittivat siitä, että yhtiö oli muuttanut karibujen suojelukäytäntöjään neuvottelematta asiasta paikallisten kanssa.
Vuonna 2020 yhtiön Meliadinen kaivoksella pyrittiin rakentamaan purkuputki suolapitoisten vesien laskemiseksi valtamereen mutta hallitus keskeytti hankkeen paikallisten huolestuttua ympäristön pilaantumisesta. Vuonna 2017 kaivokselta tapahtui polttoainevuoto, polttoainetta valui 30 000 litraa. Vuonna 2017 paikalliset asukkaat haastoivat yhtiön oikeuteen Malarticin laivoksen aiheuttaman melun, pölyn ja maan tärähtelyn vuoksi.
