{"id":2412,"date":"2024-04-27T13:39:02","date_gmt":"2024-04-27T10:39:02","guid":{"rendered":"https:\/\/rajatlapinkaivoksille.fi\/?p=2412"},"modified":"2024-04-28T12:50:14","modified_gmt":"2024-04-28T09:50:14","slug":"muistutus-suhangon-kaivoksen-ymparisto-ja-vesilupahakemuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rajatlapinkaivoksille.fi\/index.php\/2024\/04\/27\/muistutus-suhangon-kaivoksen-ymparisto-ja-vesilupahakemuksesta\/","title":{"rendered":"Muistutus Suhangon kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6- ja vesilupahakemuksesta"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Suhangon ty\u00f6maata<\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Rajat Lapin kaivoksille ry:n ja Villilohi ry:n muistutus Suhangon kaivosyhti\u00f6n vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6luvista<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

MUISTUTUS\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 <\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 28.3. 2024<\/p>

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<\/p>

ymparisto-lupa.pohjois@avi.fi<\/a><\/p>

ASIA: MUISTUTUS SUHANGON KAIVOKSEN JA RIKASTAMON YMP\u00c4RIST\u00d6- JA VESITALOUSLUVISTA SEK\u00c4 TOIMINNAN ALOITTAMISLUVASTA JA VALMISTELULUVASTA, RANUA JA TERVOLA<\/strong><\/p>

Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus.<\/p>

Kuulutuksen julkaisup\u00e4iv\u00e4 8.12.2023<\/p>

Hakija <\/strong>Suhanko Arctic Platinum Oy (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Hakija)<\/p>

PSAVI\/5695\/2023<\/strong><\/p>

Muistuttajat:<\/p>

Rajat Lapin Kaivoksille ry<\/strong><\/p>

\u2105 Vesa Puuronen<\/strong><\/p>

info@rajatlapinkaivoksille.fi<\/strong><\/a><\/p>

Villilohi ry<\/strong><\/p>

Mika Suutari-J\u00e4\u00e4sk\u00f6<\/strong><\/p>

info@villilohi.com<\/strong><\/p>

info@rajatlapinkaivoksille.fi<\/strong><\/p>

MUISTUTTAJIEN ASIANOSAISUUDESTA<\/strong><\/p>

Perusteeksi asianosaisuudesta esit\u00e4mme Suomen perustuslain ja \u00c5rhusin sopimuksen kirjaukset kansalaisten ja heit\u00e4 edustavien kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen oikeuksista osallistua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja ilmaista mielipiteens\u00e4. Perustelemme asianvaltaisuuttamme ja osallisuuttamme my\u00f6s viittaamalla Euroopan Unionin tuomioistuimen ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, kuten Burgenland-tuomioon ja Komission tiedonantoon, jossa vahvistetaan EU-oikeuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n asiavaltuudesta ja sen aiheettomasta rajoittamisesta:<\/p>

\u201cKansallisten tuomioistuinten on tarvittaessa syrj\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sellaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, jotka ovat yhteen sopimattomia EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kanssa, vaikka ne olisivat osa s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 tai m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n olisi koskettava muun muassa asiavaltuuden aiheetonta rajoittamista, jotta varmistetaan EU:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen t\u00e4ysi tehokkuus.\u201d<\/p>

Muistuttajat ovat kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, joiden toiminnan tavoitteena on kaivostoiminnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten est\u00e4minen ja rajoittaminen ja sit\u00e4 kautta ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.<\/p>

Muistutuksen valmisteluun osallistuneet asiantuntijat:<\/strong><\/p>

Peter Brandt, DI, tiivisrakenneasiantuntija<\/strong><\/p>

Anne Harjuniemi, LL, KTK, Rajat Lapin Kaivoksille ry:n j\u00e4sen<\/strong><\/p>

Helvi Heinonen-Tanski, maatalous- ja mets\u00e4tieteiden tohtori, dosentti<\/strong><\/p>

Hannes Koljonen, Suomen Luonnonsuojeluliitto, ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden asiantuntija<\/strong><\/p>

Minna Lepp\u00e4nen, rakennustekniikan diplomi-insin\u00f6\u00f6ri, tiivistysrakenneasiantuntija<\/strong><\/p>

Ulla Liski, geologi ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan DI<\/strong><\/p>

Jari Natunen, ymp\u00e4rist\u00f6biokemisti, filosofian tohtori<\/strong><\/p>

Matti Ovaska, WWF suojeluasiantuntija, biologi<\/strong><\/p>

Tuula Putus, ty\u00f6terveyshuollon ja ymp\u00e4rist\u00f6l\u00e4\u00e4ketieteen (emerita-)professori, Turun Yliopisto<\/strong><\/p>

Vesa Puuronen, professori, YTT, puheenjohtaja, Rajat Lapin Kaivoksille ry<\/strong><\/p>

Ulpu Rautava, sairaanhoitaja, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan insin\u00f6\u00f6riopiskelija<\/strong><\/p>

Mika Suutari-J\u00e4\u00e4sk\u00f6, puheenjohtaja, Villilohi ry<\/strong><\/p>

Jouni Taskinen, professori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto sek\u00e4 jokihelmisimpukoiden ja lohikalojen kantojen vahvistamista edist\u00e4v\u00e4n LIFE Revives -hankkeen johtaja<\/strong><\/p>

Leif Ramm-Schmidt, DI, kemia, erikoisala teollisuuden vaativien j\u00e4tevesien k\u00e4sittely<\/strong><\/p>

Sirpa Stoor, Rajat Lapin Kaivoksille ry:n j\u00e4sen <\/strong><\/p>

Hannu L. Suominen, FT, meribiologi, mikrobiekologi<\/strong><\/p>

VAATIMUS<\/strong><\/p>

Vaadimme, ett\u00e4 Suhanko Arctic Platinum Oy:n (Hakija) ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 alla esitett\u00e4vin perustein.<\/p>

VAATIMUKSEN KESKEISET PERUSTEET<\/strong><\/p>

Ymp\u00e4rist\u00f6luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksen\u00e4 on muun muassa, ett\u00e4 toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista tai sen vaaraa. Hakijan suunnittelemasta toiminnasta aiheutuisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista ja sen vaaraa.<\/p>

YVA-selostus on joiltakin osin vanhentunut tai puutteellinen. Esimerkiksi jokihelmisimpukoiden kartoitus on puutteellinen.<\/p>

Rikastusprosessin kuvauksessa on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Hakija on unohtunut rikkihapon ja kalkin k\u00e4yt\u00f6n laskelmistaan kokonaan. Rikastusprosessin vesikierto ja virtaustiedot on puutteellisesti tai ei lainkaan kuvattu. Hakijan tulisi toimittaa n\u00e4ht\u00e4ville koerikastusraportti, jotta Hakijan laskelmat voidaan tarkistaa.<\/p>

Hakemuksessa esitell\u00e4\u00e4n ksantaatinpoiston tutkimussuunnitelma. Lupaa ei voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4 hankkeelle, ilman, ett\u00e4 tutkimuksen tuloksista on tietoa. Hakemuksessa tulisi my\u00f6s olla asianmukainen arvio menetelm\u00e4n toimivuudesta todellisissa olosuhteissa ja todellisella volyymilla. Koska ehdotetussa prosessissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rikkihappoa pH:n alentamiseen arvoon 4,<\/strong> pit\u00e4isi t\u00e4m\u00e4 rikkihappo huomioida p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmassa. Hapan vesi pit\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen neutraloida sopivilla pH-s\u00e4\u00e4t\u00f6kemikaaleilla, jota ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole huomioitu laskelmissa. Veden alkaliniteetti on korkea, joka johtaa suureen haponk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sulfaattipitoisuus nousee edelleen tuntemattomalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. K\u00e4sittely nostaa j\u00e4teveden kokonaissuolapitoisuutta, kun my\u00f6s vastaava kationim\u00e4\u00e4r\u00e4 huomioidaan. Hajoamistuote rikkihiili voi edelleen aiheuttaa vaaraa talvella, kun se ei p\u00e4\u00e4se haihtumaan vesist\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4kannen takia. Ksantaattien poisto voi merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4t\u00e4 j\u00e4teveden kuormitusta. Hakemuksessa ilmenee vakavia virheit\u00e4 vesitaseen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta. Vesitase ja p\u00e4\u00e4st\u00f6arvio pit\u00e4\u00e4 laskea uudelleen, kun tieto puhdistuskokeesta on saatu. Koska sek\u00e4 j\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 koostumus tulevat muuttumaan merkitt\u00e4v\u00e4sti, vaikutusarviointikaan ei ole p\u00e4tev\u00e4.<\/p>

Suuntaa antava laskelma osoittaa, ett\u00e4 rikastamon kiertoaste on liian korkea, ja sen takia prosessissa on merkitt\u00e4v\u00e4 riski kipsaantumisesta. Joko j\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4t\u00e4, tai rikastamon vesikiertoon on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kipsinpoisto.<\/p>

Hakemuksesta puuttuu esitys typenpoistomenetelm\u00e4st\u00e4. Hakijan ilmoittama typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 vaikuttaa aliarvioidulta ottaen huomioon Hakijan ilmoittaman vuotuisen r\u00e4j\u00e4hdysainem\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>

Kemijokeen johdettavan j\u00e4teveden koostumusarviointi ei vaikuta uskottavalta. Usean metallin j\u00e4\u00e4nn\u00f6spitoisuus kalkkisaostuksen j\u00e4lkeen alittaa moninkertaisesti kyseisen metallin hydroksidin alimman liukoisuusrajan. Hakija ilmoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 kuparin pitoisuus voisi minimiss\u00e4\u00e4n olla 3 pikogrammaa litrassa (0,003 \u00b5g\/l), vaikka kupari on yksi p\u00e4\u00e4metalleista koko kaivostoiminnassa.<\/p>

Virheist\u00e4 johtuen Hakijan vesist\u00f6vaikutusarviointeja ei voi pit\u00e4\u00e4 p\u00e4tevin\u00e4 eik\u00e4 uskottavina.<\/p>

Hakija on tarkastellut yhteisvaikutusta Kemijokeen j\u00e4tevetens\u00e4 laskevien muiden kaivosten kanssa mutta ei suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa.<\/p>

Rikastamon j\u00e4teveden osalta on tarkasteltava rikastehiekka-altaalta prosessiin palautuvaa ja altaalta poispumpattavaa vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 laskelmassa ilmenee, ett\u00e4 altaan pohjan ja patovallien l\u00e4pi suotuu merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 prosessivett\u00e4. Kysymyksess\u00e4 on yli 1 Mm3<\/sup> vuodessa, josta vain puolet oletetaan saatavan talteen, eli nettoh\u00e4vi\u00f6 on yli 0,5 Mm3<\/sup> vuodessa. Koska kaivannaisj\u00e4tedirektiivin mukaan ei ole mahdollista sallia n\u00e4in suurten j\u00e4tevesim\u00e4\u00e4rien karkaaminen pohjavesin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, on pohjan tiiveys parannettava huomattavasti. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puhdistukseen ohjattavan kokonaisj\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kuormitusta vastaavasti. Laskelmia tulee korjata t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>

Hakijan YVA-selostuksessa vuodelta 2013 todetaan, ett\u00e4 hanke sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rikasteiden jatkojalostuksen metalleiksi samalla alueella hydrometallurgisessa prosessissa (Platsol). Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 suunnitelma viel\u00e4 on voimassa, pit\u00e4isi se sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 hakemukseen, jotta prosessin lis\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja muut vaikutukset tulevat selvitetyksi jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>

Hanke on vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000\/60\/EY, 2000) vastainen, sill\u00e4 se vaarantaisi Simojoen pysymisen hyv\u00e4ss\u00e4 tai jopa erinomaisessa ekologisessa tilassa. Simojoen ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus on nykyisell\u00e4\u00e4n niin suuri, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 kest\u00e4 lis\u00e4kuormitusta. Hanke vaarantaa Kemijoen alaosan hyv\u00e4n tilan tavoitteen saavuttamisen ja Per\u00e4meren pohjukan pysymisen vesipuitedirektiivin edellytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa 2027. Mm. hankkeen typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4 ja se romuttaa vesienhoitosuunnitelman typen v\u00e4hennystavoitteen. My\u00f6s Konttij\u00e4rven ekologinen tila laskisi hyv\u00e4st\u00e4 tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilaan.<\/p>

Hanke on ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 17 \u00a7:n vastainen, sill\u00e4 haitta-aineiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 pohjaveteen ei voida hakemuksessa esitetyill\u00e4 toimilla sulkea pois.<\/p>

Hakemus on kaivannaisj\u00e4teasetuksen (2013) 7 \u00a7 vastainen, koska Hakijan suunnitelmat\u00a0 kaivannaisj\u00e4tealueiden perustamisesta ja hoitamisesta eiv\u00e4t est\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tealueista ei aiheutuisi maaper\u00e4n, vesist\u00f6n, pohjaveden tai ilman pilaantumista eik\u00e4 muuta ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista tai sen vaaraa pitk\u00e4nk\u00e4\u00e4n ajan kuluessa.<\/p>

Hakijan esitt\u00e4m\u00e4 asbestikartoitus on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n eik\u00e4 Hakija ole toimittanut asbestitutkimusten raportteja hakemuksen mukana, joihin asianosaisilla on oikeus Suomen perustuslain 20 \u00a7:n ja \u00c5rhusin sopimuksen mukaan.<\/p>

Hakemuksessa esitetyt fluoridikuormat vesist\u00f6iss\u00e4 ovat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuria. Fluoridi on hyvin toksista kaloille ja my\u00f6s selk\u00e4rangattomille eli\u00f6ille jo hyvin pienin\u00e4 pitoisuuksina. Hakemuksesta puuttuu arvio fluoridin haitoista.<\/p>

VAATIMUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTEET <\/strong><\/p>

Tausta<\/strong><\/p>

Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukainen hakemus koskee malmin louhintaa ja rikastusta, kaivosalueella muodostuvien j\u00e4tevesien ja yhdyskuntaj\u00e4tevesien k\u00e4sittely\u00e4 ja johtamista Kemijokeen sek\u00e4 kaivannaisj\u00e4tteen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja sijoittamista kaivannaisj\u00e4tteen j\u00e4tealueille. Toiminnan aloittamislupaa haetaan hakemuksessa tarkemmin eritellysti rikastamon sek\u00e4 Konttij\u00e4rven louhoksen toiminnalle ja vesien johtamiselle Kemijokeen.<\/p>

Vesilain mukainen hakemus koskee Ruonajoen uoman uudelleenlinjausta, Ruonajoen valuma-alueen muuttamista tuotantovaiheen aikana, purkuputken vesist\u00f6jen alituksia, kahden sillan rakentamista Ruonajoen yli, putkilinjojen vienti\u00e4 Ruonajoen yli, louhosten kuivanapitoa, Tavilampien t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 rikastamon raakavedenottoa Konttij\u00e4rvest\u00e4 ja j\u00e4rven keskivedenpinnankorkeuden nostoa. Valmistelulupaa haetaan vesist\u00f6nalituksille ja -ylitykselle, toiselle sillalle, raakavedenotolle, Konttij\u00e4rven keskivedenpinnan korkeuden nostamiselle sek\u00e4 Konttij\u00e4rven louhoksen kuivanapidolle. Lis\u00e4ksi Suhanko Arctic Platinum Oy hakee kaivosalueella sijaitsevien l\u00e4hteiden osalta lupaa poiketa vesilain 2 luvun 11 \u00a7:n 1 momentin mukaisesta l\u00e4hteiden luonnontilan vaarantamista koskevasta kiellosta.<\/p>

Aluehallintovirasto ei ole hankkinut hallintolain 31 \u00a7:n mukaisia riitt\u00e4vi\u00e4 selvityksi\u00e4 asian ratkaisemiseksi. Hakemuksessa esitetyt t\u00e4ydennykset ja liitteet ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta hankkeen vaikutuksista saataisiin riitt\u00e4v\u00e4 selvyys. Hanke todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaa haittoja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain, kaivannaisj\u00e4teasetuksen ja vesienhoitolain vastaisesti.Lupahakemus on ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 16 \u00a7:n maaper\u00e4n pilaamiskiellon, 17 \u00a7:n pohjaveden pilaamiskiellon, 48.2 \u00a7:n lupaharkinnan perusteiden sek\u00e4 49 \u00a7:n luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytysten vastainen. Lis\u00e4ksi hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan hanke olisi kaivannaisj\u00e4teasetuksen 7 \u00a7:n ja vesienhoitolain 21 \u00a7:n vastainen.<\/p>

SIS\u00c4LLYSLUETTELO<\/strong><\/p>

  1. J\u00e4tealueiden rakenteet<\/strong><\/li><\/ol>

    2.\u00a0 <\/strong>Vaikutukset pohja- ja pintavesiin<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 2.1. Pohjavedet<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 2.2. Pintavedet<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    2.2.1\u00a0 Kemijoki<\/strong><\/p>

    2.2.2. Ruonajoki<\/strong><\/p>

    2.2.3. Simojoki<\/strong><\/p>

    2.2.4. Ali-Konttijoki<\/strong><\/p>

    2.2.5. Konttij\u00e4rven keskivedenkorkeuden nosto<\/strong><\/p>

    2.2.6.\u00a0 Per\u00e4meren rannikkoalue<\/strong><\/p>

    2.2.7.\u00a0 Tavilampien tuhoaminen<\/strong><\/p>

    \u00a03. <\/strong>Vaikutukset kaloihin, eli\u00f6st\u00f6\u00f6n ja kasvillisuuteen<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 3.1. Kemijokisuun edusta ja Per\u00e4meri<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 3.2. Ruonajoki<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong><\/p>

    3.2.1\u00a0 Ruonajoen luontaisen uoman siirto<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 3.3. Simojoki<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 3.4. Simojokisuun edusta<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

    1. P\u00f6lyvaikutukset<\/strong>\u00a0<\/strong><\/li><\/ol>

      \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 4.1. Asbesti<\/strong>\u00a0<\/strong><\/p>

      1. Uraani<\/strong>\u00a0<\/strong><\/li><\/ol>
        1. Vesitase, ksantaatit ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/strong>\u00a0<\/strong><\/li><\/ol>
          1. Purkuputken linja<\/strong>\u00a0<\/strong><\/li><\/ol>
            1. Sulkemissuunnitelma<\/strong><\/li><\/ol>
              1. Sosioekonomisista vaikutuksista<\/strong><\/li><\/ol>

                \u00a0<\/strong><\/p>

                Kirjallisuusviitteet<\/strong><\/p>

                \u00a0<\/strong><\/p>

                Liitteet:\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/strong><\/p>

                Tiivisrakenneasiantuntija Minna Lepp\u00e4sen lausunto 27.3. 2024<\/strong><\/a><\/p>

                RAmm-Schmidt Consulting LTD Oy lausunto 20.3. 2023<\/b><\/a><\/p>

                1. J\u00c4TEALUEIDEN RAKENTEET <\/strong><\/li><\/ol>

                  Kaivannaisj\u00e4teasetuksen (2013) 7 \u00a7 mukaan kaivannaisj\u00e4tteen j\u00e4tealue on perustettava ja sit\u00e4 on hoidettava siten, ett\u00e4 j\u00e4tealueesta ei aiheudu maaper\u00e4n, vesist\u00f6n, pohjaveden tai ilman pilaantumista eik\u00e4 muuta ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon alueen sijainti sek\u00e4 alueen geologiset, hydrologiset, hydrogeologiset ja geotekniset ominaisuudet. Lis\u00e4ksi j\u00e4tealueesta ei saa aiheutua pitk\u00e4nk\u00e4\u00e4n ajan kuluessa ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista tai sen vaaraa ottaen huomioon syntyv\u00e4 suotovesi ja muu j\u00e4tevesi sek\u00e4 eroosio.<\/p>

                  Vaaran aiheuttamisen v\u00e4ltt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 rakenteiden mitoittamista normaaleja maamekaniikan mitoitusk\u00e4yt\u00f6nt\u00f6j\u00e4 noudattaen, mit\u00e4 Hakija ei ole tehnyt. Vaaran aiheuttamisesta tai pilaantumisen aiheuttamisesta ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ep\u00e4ilyst\u00e4. Hankkeessa esitetyt rakenteet eiv\u00e4t poissulje sit\u00e4, etteik\u00f6 hankkeella voisi olla haitallista kaivannaisj\u00e4teasetuksen 7 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua haittaa tai sen vaaraa.<\/p>

                  Hakemuksessa ei ole esitetty kaivannaisj\u00e4teasetuksen eik\u00e4 kaivannaisj\u00e4tedirektiivin mukaista suunnitelmaa, jossa ymp\u00e4rist\u00f6n pilaaminen on \u201dbarrierilla\u201d (eristerakenteilla) estetty. J\u00e4tealueita ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suunnitella rakennettavaksi, kuten Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kaatopaikoista edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>

                  Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kaatopaikoista edellytt\u00e4\u00e4 seuraavaa:<\/p>

                  1. Pohjarakenteiden tiiveysvaatimukset:<\/li><\/ol>

                    Kaatopaikan maaper\u00e4n (kivenn\u00e4ismaa tai kallio) on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sellaiset veden kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4n maan vedenl\u00e4p\u00e4isevyys- (K) ja paksuusvaatimukset, ett\u00e4 niiden yhdistetty vaikutus vastaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n seuraavia vaatimuksia:<\/p>

                    1) vaarallisen j\u00e4tteen kaatopaikka: K \u2264 1,0 x 10\u20139 m\/s ja paksuus \u2265 5 m; rikkipitoisen sivukiven l\u00e4jitysalue<\/p>

                    2) vaarattoman j\u00e4tteen kaatopaikka: K \u2264 1,0 x 10\u20139 m\/s ja paksuus \u2265 1 m; tavanomainen sivukiven l\u00e4jitysalue<\/p>

                    3) pysyv\u00e4n j\u00e4tteen kaatopaikka: K \u2264 1,0 x 10\u20137 m\/s ja paksuus \u2265 1 mm, inerti, ei rapautuva j\u00e4te, josta ei liukene mit\u00e4\u00e4n<\/p>

                    1. Pintarakenteiden kerrokset:<\/li><\/ol>

                      Kerros<\/p><\/td>

                      Vaarattoman j\u00e4tteen kaatopaikka<\/p><\/td>

                      Vaarallisen j\u00e4tteen kaatopaikka<\/p><\/td><\/tr>

                      Pintakerros \u22651 m<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td><\/tr>

                      Kuivatuskerros \u2265 0,5 m<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td><\/tr>

                      Tiivistyskerros \u2265 0,5 m<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td><\/tr>

                      Keinotekoinen eriste<\/p><\/td>

                      Ei vaadita<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td><\/tr>

                      Kaasunker\u00e4yskerros<\/p><\/td>

                      Vaaditaan<\/p><\/td>

                      Tarpeen mukaan<\/p><\/td><\/tr><\/tbody><\/table>

                      J\u00e4tealueiden puutteelliset rakenteet vaarantavat pohja- ja pintavedet. Hakemuksen t\u00e4ydennyksess\u00e4 (31.8.2023) Hakija kertoo, ett\u00e4 tavanomaisen sivukiven j\u00e4tealueet, kuten my\u00f6s vaaralliseksi luokitellun rikastehiekan j\u00e4tealue on suunniteltu alun perinkin suotuviksi eik\u00e4 suunnittelun kriteerin\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kaikkien suotovesien ker\u00e4\u00e4minen. Sen sijaan hakija kertoo, ett\u00e4 jopa puolet metalleja ja haitta-aineita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suotovedest\u00e4 toiminnan aikana ja toiminnan j\u00e4lkeen kaikki suotovesi valuu k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6min\u00e4 luontoon. Rikastehiekka-altaan vuotom\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on arvioitu jopa 1.000.000 m3<\/sup> vuodessa. T\u00e4st\u00e4 avioidaan saatavan talteen vain n. puolet.<\/p>

                      Hakija esitt\u00e4\u00e4 tavanomaisen j\u00e4tteen alueella pohjarakenteeksi l\u00e4jityst\u00e4 suolle ja turpeen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 alueelle, jossa ei ole turvetta. Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s\u00a0 kaatopaikoista vaatii t\u00e4llaiselle alueelle mineraalista tiivistett\u00e4 ja kantavan pohjamaan K \u2264 1,0 x 10\u20139 m\/s ja paksuus \u2265 1 m. Ja vaarallisen happoa muodostavan j\u00e4tteen alueelle K \u2264 1,0 x 10\u20139 m\/s ja paksuus \u2265 5m. Lis\u00e4ksi Hakija esitt\u00e4\u00e4 1cm paksuista bentoniittimattoa rakenteeseen. Vaikka laboratoriossa voidaan tarpeeksi suurella kuormituksella saavuttaa turpeelle yksitt\u00e4isiss\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4 l\u00e4helle vastaavia vedenl\u00e4p\u00e4isevyyksi\u00e4, on mahdotonta saavuttaa niit\u00e4 luonnon turvepohjamaalla tai rakentamalla kerros korkean vesipitoisuuden turpeella joka pit\u00e4\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4 kerroksella moreenia. Hakemuksessa ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esitetty t\u00e4lle mit\u00e4\u00e4n toimivaa ty\u00f6tapaa. Bentoniittimatto ei paksuutensa vuoksi ole riitt\u00e4v\u00e4 korvaamaan mineraalista eristett\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4 kaatopaikoilla pohjarakenteisiin. Bentoniitin paisuminen suotovedess\u00e4 on my\u00f6s ep\u00e4varmaa.<\/p>

                      Hakijan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 turpeen p\u00e4\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4jityksell\u00e4 ei voida saavuttaa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiiveytt\u00e4 kummassakaan rakenteessa, vaikka pohjalla k\u00e4ytett\u00e4isiin bentoniittimattoa. Jos tavoitellaan 100 % pohjarakenteen tiiveytt\u00e4, tulee pohja olla rakennettu yhdistelm\u00e4rakenteella, jossa alimpana on satoja vuosia kest\u00e4v\u00e4 mineraalinen kerros (0,5-1,0m paksu) (BAT 35, VNP) ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 keinotekoinen eriste suojarakenteineen. Kaikki suotovesi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n silloin hallitusti j\u00e4tealueelta eteenp\u00e4in ja mit\u00e4\u00e4n vaaraa ymp\u00e4rist\u00f6n pilaamisesta ei tule. Korkearikkisen j\u00e4tteen alueella on lis\u00e4ksi suositeltavaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuplayhdistelm\u00e4rakennetta mahdollisten vuotojen tarkkailuun.<\/p>

                      Turpeella pohjarakenteen tekeminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n onnistu, koska se on painuva orgaaninen materiaali ja pohjan pit\u00e4\u00e4 aina olla kantava painumien ja l\u00e4pivientien vuoksi (vnp kaatopaikoista). Kolmannen osapuolen (WSP) tarkistus osoittaa my\u00f6s selke\u00e4sti turpeella rakentamisen puutteet. Sit\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytty mihink\u00e4\u00e4n yhdyskuntaj\u00e4tealueen rakenteisiin, vaikka siell\u00e4 on olosuhteet huomattavasti suotuisammat (pienempi veden paine ja maatuva j\u00e4te).<\/p>

                      Pintarakenteesta on esitetty moreenilla teht\u00e4v\u00e4 peitto ilman tarkempia laatuvaatimuksia \/ rakentamisen aikaisia laadunvarmistuksia. MWEI BREF (vertailuasiakirja kaivannaisj\u00e4tteiden hallinnan BAT-tekniikoista) BAT 38 tai Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s 2007 mukaista korkealaatuista mineraalista peittoa on mahdotonta tehd\u00e4 ilman todella tarkkaa laadunvalvontaa ja sopivaa kiviainesta. Lis\u00e4ksi pintakerrokset eiv\u00e4t vastaa yll\u00e4 olevia Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vaatimuksia. Vaarallisen j\u00e4tteen rakenteessa tulisi lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keinotekoista eristett\u00e4.\u00a0 Tarvittavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sopivaa moreenia on tuskin edes saatavilla. Esitetyst\u00e4 pintarakenteesta puuttuu my\u00f6s toimiva kuivatuskerros, jonka ansiosta osa sadannasta saataisiin menem\u00e4\u00e4n kasan ulkopuolelle.<\/p>

                      Turpeella rakentamiseen ei ole ty\u00f6selityst\u00e4, jolloin voi varmuudella todeta, ett\u00e4 se ei onnistu. On huomattava, ett\u00e4 turve hajoaa mikrobiologisesti \u2013 joskaan ei kovin nopeasti. Hapellisissa oloissa lopputuotteet ovat hiilidioksidi ja vesi ja hapettomissa oloissa hiilidioksidi sek\u00e4 metaani (Alexander, 1971). Hajoaminen on nopeampaa l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 kuin kylm\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ten globaalin ilmastonmuutoksen mukana ilmaston l\u00e4mpeneminen tapahtuu my\u00f6s Lapin etel\u00e4osassa Suhangon kaivosalueella ja turpeen hajoaminen tulee nopeutumaan ilmaston l\u00e4mpenemisen mukana.\u00a0<\/p>

                      Muistutuksen liitteen\u00e4 on rakennustekniikan DI, tiivistysrakenneasiantuntija Minna Lepp\u00e4sen lausunto, jossa h\u00e4n toteaa muun muassa, ett\u00e4 \u201d Turpeen suuri kokoonpuristuvuus ja luontaisen hajonnan aiheuttamat ep\u00e4tasaiset painumat sek\u00e4 alhainen lujuus est\u00e4v\u00e4t sen k\u00e4yt\u00f6n kaatopaikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisena mineraalisena tiivistyskerroksena pohjarakenteessa. Turpeen p\u00e4\u00e4lle asennettu tiivistyskalvo vaurioituu jo asennusaikana yl\u00e4puolisten rakennekerrosten rakentamisen aiheuttamista muodonmuutoksista. Erityisen vaurioherkki\u00e4 kohtia ovat mahdolliset l\u00e4piviennit, kuten putkilinjat, ja liitokset muihin painumattomiin rakenteisiin. Turve on my\u00f6s altis kuivumisesta johtuvalle halkeilulle.\u201d Lis\u00e4ksi h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 \u201dTurpeen lujuutta ei ole pohjatutkimusraportin perusteella tutkittu. Turpeista ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmoitettu maatuneisuutta eik\u00e4 tuhkapitoisuutta, joka kuvaa ep\u00e4orgaanisen aineksen osuutta kuivasta turvemateriaalista.\u201d\u00a0<\/p>

                      Lepp\u00e4nen toteaa my\u00f6s: Suunnitelmassa perustellaan turpeen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 alhaisella vedenjohtavuudella, kyvyll\u00e4 sitoa raskasmetalleja ja haitta-aineita, rakennuskustannuksilla sek\u00e4 rakennettavuudella ja paikallisella saatavuudella. Raportissa todetaan, ett\u00e4 \u201dvain yhden materiaalin hy\u00f6dynt\u00e4minen pohjatiivisteess\u00e4 muodostaa yhten\u00e4isen ja saumattoman rakenteen, ilman mahdollisia vuotoreittej\u00e4 erilaisten rakenteiden ja materiaalien liitoskohtiin. Lis\u00e4ksi turvetiiviste mukautuu altaan pohjassa tapahtuville muodonmuutoksille, joten rakenteen vedenpit\u00e4vyys ei ole herkk\u00e4 altaan pohjan painumille<\/em>.\u201d Lis\u00e4ksi todetaan, ett\u00e4 \u201dpohjarakenteena turvekerros ei ole herkk\u00e4 pohjavesivirtaukselle tai nosteelle, kuten keinotekoiset kalvorakenteet<\/em>.\u201d Turve ei kuitenkaan ole tasalaatuista eik\u00e4 siit\u00e4 tiivistyskerroksen rakentaminen ole helppoa, etenk\u00e4\u00e4n olemassa olevan joustavan turvekerroksen p\u00e4\u00e4lle, kuten suunnitelmassa sivulla 22 esitet\u00e4\u00e4n. Turvetta ei pysyt\u00e4 rakentamisen aikana tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n korkean vesipitoisuuden vuoksi (Uotila 2004, vaan se h\u00e4iriintyy ja vesi erottuu pinnalle. Kokoonpuristuminen vaatii pysyv\u00e4\u00e4 staattista kuormitusta. Turvetta voisi rakennusmateriaalina verrata kuitusaveen, mutta turpeen vesipitoisuus on viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi ja vaihtelualue laajempi sek\u00e4 tuhkapitoisuus pienempi.\u00a0\u00a0<\/p>

                      Altaan pohjan muodonmuutokset ja painumat ovat ep\u00e4toivottuja ja suorastaan suunnitteluvirhe, sill\u00e4 pohjarakenteen pit\u00e4\u00e4 olla kantava ja kest\u00e4\u00e4 t\u00e4yt\u00f6n aiheuttavat kuormitukset. Mahdolliset pohjamaan painumat voivat aiheuttaa tiivistyskerrokseen toimintaa heikent\u00e4vi\u00e4 siirtymi\u00e4 ja halkeamia. Mit\u00e4 ohuempi turvekerros on, sit\u00e4 suurempi riski on, ett\u00e4 se syrj\u00e4ytyy kuormituksen alta. Turpeen ominaisuuksien luonnollinen hajonta ja ep\u00e4tasainen kokoonpuristuminen voivat muodostaa turvekerrokseen paremmin vett\u00e4 johtavia vy\u00f6hykkeit\u00e4, joihin suotovirtaus keskittyy. Virtaus voi aiheuttaa sis\u00e4ist\u00e4 eroosiota huuhtoen hienoaineksia menness\u00e4\u00e4n muodostaen siten yh\u00e4 paremmin vett\u00e4 johtavia vy\u00f6hykkeit\u00e4.<\/p>

                      Lepp\u00e4nen toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 Rikastushiekka-altaan pinta-ala on 470 ha ja suunniteltu lopullinen l\u00e4jityskorkeus (+182) yli 30 m nykyisest\u00e4 maanpinnasta (noin +146 m). Ilman kuivatuskerrosta rikastushiekan huokosvedenpaine voi aiheuttaa tiivistyskerrokseen merkitt\u00e4v\u00e4n hydraulisen paineen, jonka takia l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t moninkertaistuvat, kuten liitteen 1 taulukko 1 ja 2 osoittavat. Suunnitelmien mukaisen 0,3 m paksuisen turvekerroksen (k= 3 \u00b7 10-10 m\/s) l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla koko kent\u00e4n ollessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sis\u00e4isen vedenpinnan korkeuden ollessa esimerkiksi 5 m noin 2 200 m3 vuorokaudessa; jos vedenpinta on 20 m korkeudella tai turpeen vedenl\u00e4p\u00e4isevyys onkin suurempi esim. n\u00e4ytteist\u00e4 mitattu 1,2 \u00b7 10-9 m\/s, vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin nelinkertainen. Lis\u00e4ksi turvekerrokseen voi kohdistua rikastushiekkat\u00e4yt\u00f6st\u00e4 jopa 400 kPa lis\u00e4j\u00e4nnitys – mik\u00e4 onkaan turvekerroksen paksuus, kun rikastushiekkat\u00e4ytt\u00f6 on saavuttanut suunnitellun maksimikorkeutensa?<\/p>

                      1. VAIKUTUKSET POHJA- JA PINTAVESIIN <\/strong><\/li><\/ol>

                        \u00a0<\/strong><\/p>

                        2.1. Pohjavedet <\/strong><\/p>

                        Palovaaran pohjavesialue on kaivosalueen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 ja vaarantuu kaivostoiminnan vuoksi. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 17, joka koskee pohjaveden pilaamiskieltoa, todetaan, ett\u00e4 ainetta, energiaa tai pieneli\u00f6it\u00e4 ei saa panna, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tai johtaa sellaiseen paikkaan tai k\u00e4sitell\u00e4 siten, ett\u00e4 :1) t<\/strong>\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tai muulla vedenhankintak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ymp\u00e4rist\u00f6lle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua ;2) toisen kiinteist\u00f6ll\u00e4 olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ymp\u00e4rist\u00f6lle taikka tehd\u00e4 pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleist\u00e4 tai toisen yksityist\u00e4 etua. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton riippumatta pohjavesiluokituksesta. Eu:n vesidirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000\/60\/EY, 2000) 2. artiklassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n pohjavesi tarkoittamaan kaikkia niit\u00e4 vesi\u00e4, jotka ovat maan pinnan alla kyll\u00e4styneess\u00e4 vy\u00f6hykkeess\u00e4 ja suorassa yhteydess\u00e4 kallio- tai maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>

                        Kaivosalue sijaitsee Kemijoen ja Simojoen v\u00e4liss\u00e4 Lapin etel\u00e4osassa ja sijaitsee n\u00e4iden molempien jokien valuma-alueella. Vedet virtaavat Kemijokeen Konttij\u00e4rven ja Konttijoen kautta kaivoksen hankealueen pohjoisosasta. Vesien virta Simojokeen kulkee Ruonajoen kautta etel\u00e4\u00e4n hankealueen etel\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/p>

                        Hakemuksessa pohjavesiolosuhteita on kuvattu mm. seuraavasti. Kalliotopografia hankealueella vaihtelee jyrk\u00e4sti. Malmiin liittyvien rakennegeologisten selvitysten perusteella aluetta leikkaa joitakin eri ik\u00e4isi\u00e4 ja eri suuntaisia kallioper\u00e4n deformaatiorakenteita.\u00a0 Osalla n\u00e4ist\u00e4 on merkityst\u00e4 kallion louhinnan, louhosten stabiiliuden ja pohjavesivirtausten kannalta. Ahmavaaran ja Konttij\u00e4rven suunniteltujen avolouhosten pohjoisreunalla sijaitsevat jyrkk\u00e4kaateiset, luode-kaakko-suuntaiset ruhjeet. Suunnaltaan pohjoisetel\u00e4inen laajan alueellisen jatkuvuuden rikkonaisuusvy\u00f6hyke sijaitsee Ahmavaaran avolouhoksen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4, Ruonajoen laakson l\u00e4hell\u00e4. Ruhjeiden sijainteihin voi paikoin liitty\u00e4 voimakkaampaa kallion rikkonaisuutta, muuttuneisuutta kallion pintaosissa ja paksumpi moreenipeite.<\/p>

                        Hakemuksesta puuttuu visuaalinen ja kolmiulotteisesti hahmotettavissa oleva kuvaus hankealueen geologiasta ja kallionpinnan asemasta sek\u00e4 pohjaveden pinnan asemasta ja yhteydest\u00e4 pintavesist\u00f6\u00f6n hankkeen eri vaiheissa. Edell\u00e4 mainittuja kallioper\u00e4n ruhjeita ei ole merkitty hakemuksen liitteen\u00e4 karttoihin.<\/p>

                        Hakemuksen mukaan pohjaveden tarkkailupisteilt\u00e4 on saatavissa asennustiedot (putkikortit), mutta niit\u00e4 ei kuitenkaan ole liitetty hakemukseen.<\/p>

                        Koska visuaalinen esitys kallion pinnan asemasta puuttuu, ei ole hahmotettavissa miten kallion pinnan asema ja ruhjeet ohjaavat pohjaveden virtausta hankealueella ja sen vaikutusalueella.<\/p>

                        Hakemusasiakirjojen perusteella ei ole mahdollista arvioida pohjaveden laadun tarkkailun riitt\u00e4vyytt\u00e4, koska kallion pinnan asema ja havaintoputkien pituus kallion pintaan n\u00e4hden ei ole tiedossa.<\/p>

                        Haitta-aineiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 pohjaveteen ei voida hakemuksessa esitetyill\u00e4 toimilla poissulkea.Jos pohjaveden laatu heikkenee hankkeen seurauksena j\u00e4tealueiden pohjarakenteiden rikkoutumisen tai muun syyn takia, haitta-aineita voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 hankealueen ulkopuolelle ja pintavesiin ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 tavoitetaan pohjavesitarkkailun avulla.<\/p>

                        Suhangossa, kuten kaikkialla Suomessa, sadanta on haihduntaan verrattuna niin suurta, ett\u00e4 alueelle syntyy jatkuvasti pohjavett\u00e4. T\u00e4st\u00e4 pohjavedest\u00e4 osa nousee my\u00f6hemmin pintaan pintavedeksi mm. tihkupintoina tai l\u00e4htein\u00e4 taikka puiden ja muiden kasvien sek\u00e4 niiden juurimikrobien avulla. L\u00e4hteist\u00e4 osa sijaitsee lampien ja jokien pohjalla, jolloin niit\u00e4 ei silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti n\u00e4hd\u00e4. Veden nousupaikka voi olla suhteellisen pitk\u00e4ll\u00e4 pohjaveden valumapaikasta, mutta yleens\u00e4 pohjaveden liike seuraa maaper\u00e4n kallioiden muotoja. Virtaamat seuraavat sateita tietyll\u00e4 viiveell\u00e4. Pohjaveden synty on suurinta, jos maaper\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee hyvin vett\u00e4, mik\u00e4 tapahtuu parhaiten karkeissa maalajeissa kuten moreenissa tai sorassa ja my\u00f6s kallioiden halkeamissa. Kaivoshankealueella maaper\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee suhteellisen hyvin vett\u00e4.<\/p>

                        Kaivoshankealueelle suunnitellun vesivaraston kohdalla alueen koillisosassa Ruonajoen yl\u00e4juoksulla maan korkeus on 156 \u2013 157 meren pinnan yl\u00e4puolella ja saman vesivaraston lounaisosan puolella maan korkeus on 144 \u2013 145 meren pinnan yl\u00e4puolella, joten maa viett\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti kohti Simojokea. T\u00e4m\u00e4n vesivaraston syvyys on eritt\u00e4in suuri, joten on olemassa vaara, ett\u00e4 vesivaraston vesi tulee osin tihkumaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 veden paine syv\u00e4ll\u00e4 on suuri.\u00a0 Sama viettosuunta n\u00e4kyy my\u00f6s raportin kuvasta 22.9., jossa n\u00e4kym\u00e4 ulottuu paljon pidemm\u00e4lle etel\u00e4\u00e4n kuin pohjoiseen ja valitettavasti ilmeisesti etel\u00e4st\u00e4 katsoen osa n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 on leikkaantunut kuvasta pois. Kun maan viettosuunta on kohti Simojokea, on oletettavaa, ett\u00e4 my\u00f6s pohjaveden t\u00e4rkein valumasuunta on etel\u00e4\u00e4n kohti Simojokea, kuten my\u00f6s Ruonajoen pintaveden valumasuunta.\u00a0<\/p>

                        Rikastamolta rikastehiekka-altaalle poistuvan rikastehiekan huokosvesi on prosessin korkean kierr\u00e4tysasteen vuoksi kaikkein korkeimmin kuormitettu j\u00e4tevesi. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kaikista rikastuskemikaaleista. <\/strong>Sadevedet liuottavat sivukivist\u00e4 ja rikkipitoisista sivukivist\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6smetalleja ja muita aineita, jotka joutuvat sek\u00e4 pintavesiin ett\u00e4 pohjavesiin. Samoin louhoksista ym. valuu j\u00e4\u00e4nn\u00f6smetalleja ja prosessikemikaaleja sek\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdysaineista per\u00e4isin olevaa typpe\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n my\u00f6s pohja- ja pintavesiin. Lis\u00e4ksi rikastehiekat tulevat olemaan n\u00e4iden aineiden l\u00e4hteit\u00e4 toiminnan loputtua. Luontoon joutuvat vaaralliset alkuaineet tulevat todenn\u00e4k\u00f6isimmin olemaan mm. nikkeli, kupari, sinkki sek\u00e4 koboltti sek\u00e4 ekotoksikologian n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvin haitalliset alkuaineet, kuten kadmium, kromi ja hopea sek\u00e4 ep\u00e4metallit kuten antimoni (vrt. myrkyllisyydess\u00e4 t\u00e4ysin verrattavissa arseeniin) ja fluoridi sek\u00e4 orgaanisten prosessikemikaalien j\u00e4\u00e4nteet. Prosessikemikaaleista kriittisimpi\u00e4 lienev\u00e4t ksantaatit.\u00a0<\/p>

                        On huomattava, ett\u00e4 sulfaatti on sin\u00e4ns\u00e4 sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4\u00e4, joten erilaiset betoni- ja metalliputket sek\u00e4 jopa kalliopinnat olisivat jatkuvasti alttiita rapautumiselle (sy\u00f6pymiselle). Sulfaatti pelkistyy my\u00f6s sulfidiksi, joka on samoin sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 sek\u00e4 lis\u00e4ksi tappavaa mm. ihmiselle ja kaloille.<\/p>

                        Hopea on varsin myrkyllist\u00e4 eri eli\u00f6ille. Se ker\u00e4\u00e4ntyy mm. nis\u00e4kk\u00e4iden elimist\u00f6ss\u00e4 liikkumiseen vaikuttavaan reiden soleus-lihakseen sek\u00e4 asennon s\u00e4\u00e4telyyn vaikuttaviin pikkuaivoihin hiirell\u00e4 jo vain yhden ainoan viikon altistuksen j\u00e4lkeen (Pelkonen ym. 2003).\u00a0\u00a0 Pikkuaivojen avulla nis\u00e4k\u00e4s tiet\u00e4\u00e4, onko se pystyss\u00e4 tai makuuasennossa, joten liikkumisen s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 ne ovat elint\u00e4rke\u00e4t. Hopealle altistuminen h\u00e4iritsee pikkuaivoja ja poron kulku muuttuu horjuvaksi, joten poro, joka pakenee sutta tai varoo autoja, on vaarassa. Poron soleus-lihas ja pikkuaivot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4imen liikkumiselle, ja poron on pakko liikkua paljon.<\/p>

                        Fluoridi on yleinen entsyymi-inhibiittori. Fluoridi on pehmeiss\u00e4 vesiss\u00e4 (kuten Suhangon alueen vesiss\u00e4 ja muutenkin meid\u00e4n sis\u00e4vesiss\u00e4mme), hyvin toksista kaloille ja my\u00f6s selk\u00e4rangattomille eli\u00f6ille jo pitoisuudessa alle 0,5 mg\/l (Camargo, 2003). Yleens\u00e4 fluoridi vaikuttaa luuston kest\u00e4vyyteen ja ihmisill\u00e4 ja varsinkin i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 naisilla mm. lonkkanivelen luiden vahingoittumiseen. Pieni pitoisuus lis\u00e4\u00e4 luuston kest\u00e4vyytt\u00e4 mutta iso haurastuttaa niit\u00e4.<\/p>

                        T\u00e4ten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ajatellen pohjavesin\u00e4ytteess\u00e4 mitatut fluoridipitoisuudet kuten 7,8 mg\/l (hakemuksen sivu 223) ovat aivan liian korkeita pitoisuuksia samoin kuin taulukon 14-16 pohdinnat jopa yli 3000 % fluoridipitoisuuden noususta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n viittaus ihmisten juomaveden sallittuun maksimipitoisuuteen (1,5 mg\/l) ei ole relevantteja ajatellen luonnon vett\u00e4, jossa esimerkiksi vedess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteiset tai kalat el\u00e4v\u00e4t vedess\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 meill\u00e4 kasvit saavat ei-fluoridipitoista sade- ja muuta vett\u00e4. Taulukossa 14-6 on viitattu Kanadan sallimaan fluoridipitoisuuteen, joka osoittaa ekotoksikologista osaamista ja sit\u00e4 arvoa ehk\u00e4 voisi seurata.<\/p>

                        Vuosikuorma 3841 kg\/a fluoridia Ruonajokeen ja 4895 kg\/a Konttijokeen ja 56257 kg\/a Kemijokeen purkuputken kautta (raportin taulukot 11-2 ja 11-3) ovat aivan liian korkeita pitoisuuksia n\u00e4iden jokien ja Simojoen suojelun kannalta. Ruonajoessa on viel\u00e4 huomattava alivirtaama kev\u00e4ttalvella ja kalojen yms. on silloinkin elett\u00e4v\u00e4. Se, ett\u00e4 fluoridille ei ole edes ehdotettu mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoja (osa 33.12.) osoittaa, ett\u00e4 sen haittoja ei ole arvioitu, joten hakemus on t\u00e4lt\u00e4 osin puutteellinen.<\/p>

                        Alumiinikuorma Ruonajoen kautta Simojokeen on todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuri (taulukko 11-3, sivu 104). Haitallisten aineiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan.<\/p>

                        Ksantaattien hajoamiseen voi liitty\u00e4 lopputuotteena mm. rikkihiili (CS2<\/sub>), jonka tiedet\u00e4\u00e4n olevan miesten seksuaaliterveydelle haitallinen (Ma ym, 2010). Teollisuudessa miesty\u00f6ntekij\u00e4t ovat pit\u00e4neet rikkihiilialtistusta siviiliel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kannalta todella ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>

                        2.2. Pintavedet<\/strong><\/p>

                        \u00a0<\/strong>Hanke on vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000\/60\/EY, 2000) vastainen, sill\u00e4 se vaarantaisi Simojoen pysymisen hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa. Toiminta voisi est\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen, ett\u00e4 Kemijoen alaosa ja Per\u00e4meren pohjukka eiv\u00e4t viel\u00e4 2027 olisi hyv\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa, kuten vesipuitedirektiivi edellytt\u00e4\u00e4 kaikilta pintavesilt\u00e4.<\/span><\/p>

                        Kaivoshankkeella on vaikutuksia useisiin vesienhoitolaissa tarkoitettuihin vesimuodostumiin, joita sitoo vesipuitedirektiivi. Vesipuitedirektiivin mukaan j\u00e4senvaltioiden on saavutettava pintavesien hyv\u00e4 ekologinen ja hyv\u00e4 kemiallinen tila sek\u00e4 pohjavesien hyv\u00e4 tila vuoteen 2015 menness\u00e4. Suomi on pident\u00e4nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa, jolloin vesien hyv\u00e4 tila on saavutettava viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2027 menness\u00e4.<\/p>

                        Euroopan Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 j\u00e4senvaltioilla on, jollei poikkeusta sovelleta, velvollisuus ev\u00e4t\u00e4 lupa tietylt\u00e4 hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyv\u00e4n tilan ja hyv\u00e4n kemiallisen tilan saavuttamisen kyseisess\u00e4 vesipuitedirektiiviss\u00e4\u00a0 (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000\/60\/EY, 2000) s\u00e4\u00e4dettyn\u00e4 ajankohtana (C461\/13).<\/p>

                        Kaikkien pintavesimuodostumien kemiallinen tila on polybromattujen difenyylieettereiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormin ylityksest\u00e4 johtuen huono. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi elohopean ymp\u00e4rist\u00f6laatunormi ylittyy mittausten perusteella rannikkomuodostumissa.<\/p>

                        \u00a0<\/strong>2.2.1. Kemijoki<\/strong><\/p>

                        Vesienhoitosuunnitelmilla toteutetaan EU:n vesipuitedirektiivin ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita, joiden mukaan vesien tilaa ei saa heikent\u00e4\u00e4 ja niiden tilaa on parannettava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n tilaan vuoteen 2027 menness\u00e4. Kolmannen vesienhoitokauden mukainen, eli voimassa oleva, Kemijoen vesienhoitosuunnitelma m\u00e4\u00e4rittelee Ala-Kemijoen ekologisen tilan hyv\u00e4\u00e4 huonommaksi.<\/p>

                        Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan (KHO:2023:993): Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, ett\u00e4 pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja ett\u00e4 niiden tila on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4, ja keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tila ei heikkene ja ett\u00e4 niill\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 saavutettavissa oleva ekologinen tila ja hyv\u00e4 kemiallinen tila. Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 j\u00e4senvaltiolla on velvollisuus ev\u00e4t\u00e4 hanke, joka voi johtaa pintavesimuodostuman tilan heikkenemiseen tai vaarantaa hyv\u00e4n tilan saavuttamisen (asia C-461\/13, Bund f\u00fcr Umwelt und Naturschutz Deutchland e.V. vastaan Saksan valtio, ns. Weser-tuomio).Viranomainen on hakenut lakiin perustuvaa muutosta Kemijoen kalatalousvelvoitteisiin. Se perustellusti edellytt\u00e4\u00e4 vaelluskalojen luonnollisen elinkierron palauttamista Kemijokeen.\u00a0<\/p>

                        \u00a0<\/strong>Kemijoki on jo nyt raskaasti kuormitettu ja sen kosket on valjastettu s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon, joten joessa ei ole en\u00e4\u00e4 luontaista lohikalojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Lapin liitto on voimassa olevassa Lappi-ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen palauttaa vaelluskalat Kemijokeen (Lapin liitto, Lohikalojen nousu Isohaaran kalateiss\u00e4). T\u00e4h\u00e4n on periaatteessa mahdollisuuksia, mutta vaelluskalajoen kemiallisenkin laadun on oltava hyv\u00e4.<\/span><\/p>

                        Hakija esitt\u00e4\u00e4 hakemuksessaan laajalti tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat omiaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n Kemijoen hyv\u00e4n tilan saavuttamisen, jopa sen edelleen heikent\u00e4misen tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilaa heikompaan tilaan sek\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n uhanalaisten vaelluskalojen paluun. T\u00e4m\u00e4 on ristiriidassa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun ja Unionin tuomioistuimen tuomion kanssa.<\/p>

                        Kemijoen p\u00e4\u00e4uoma on luokiteltu alaosalta ja keskiosalta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ekologiseen tilaan. Ala-Kemijoella allastaminen ja perkaukset ovat h\u00e4vitt\u00e4neet alkuper\u00e4iset virtavesihabitaatit kokonaan, Keski-Kemijoella on j\u00e4ljell\u00e4 muutamia koskijaksoja. Vaellusyhteys sivujokien kutualueiden ja meren v\u00e4lill\u00e4 puuttuu. Sek\u00e4 ala- ett\u00e4 keskiosan hydro-morfologinen tila on patoamisen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn seurauksena huono.<\/p>

                        Kemijoen vesienhoitoalueella on viisi 2000-luvulla toiminnassa ollutta kaivosta: kromikaivos Kemiss\u00e4, kultakaivokset Sodankyl\u00e4ss\u00e4 ja Kittil\u00e4ss\u00e4, nikkeli-kuparikaivos Sodankyl\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 kalkkikaivos Torniossa. Viimeisimpin\u00e4 avattiin Kittil\u00e4n kultakaivos vuonna 2009 ja Kevitsan nikkeli-kuparikaivos 2012.\u00a0 Kaivosvesist\u00e4 sek\u00e4 usein my\u00f6s kaivostoiminnan laskeumasta aiheutuu tyypillisesti typen, suolojen sek\u00e4 haitallisten aineiden, kuten nikkelin kuormitusta. Uusien, suurten kaivosten avaaminen n\u00e4kyy sulfaatin, nikkelin ja kokonaistypen kuorman kasvuna. Kaivosper\u00e4inen typpi on valtaosaltaan ammoniumtyppe\u00e4, joka on l\u00e4v\u00e4kasvustolle suoraan hy\u00f6dynt\u00e4miskelpoinen, kun toisaalta luonnonhuutouman mukana tuleva typpi on tyypillisesti biosaatavaa vain 15% (Viite Kemijoen vesienhoitosuunnitelma 2022 \u2013 2027).<\/p>

                        Hanke ei t\u00e4yt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 49 \u00a7:n mukaisia luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4. J\u00e4tevesien purkuputken purkualueella kuormitus on suurta, pitoisuudet ovat korkeita ja haitat ymp\u00e4rist\u00f6lle merkitt\u00e4vi\u00e4. Haitallisten aineiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n\u00a0 suunnitteilla olevien kaivosten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja Suhangon kaivoksen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu.<\/p>

                        J\u00e4tevesien purkupaikan alueella voi aiheutua er\u00e4ist\u00e4 naapuruussuhteista annetun lain 17 \u00a7:n mukaista haittaa sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 5 \u00a7:n 1 momentin 2 kohdan mukaista haittaa.<\/p>

                        J\u00e4teveden purkualueella olevien asukkaiden kuuleminen on ollut tosiasiallisesti puutteellista, vaikka laki ei siihen velvoita. Purkualueella oleva virkistysk\u00e4ytt\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyys k\u00e4rsiv\u00e4t, erityisesti ottaen huomioon rasituksen voimakkuus ja kesto.<\/p>

                        2.2.2. Ruonajoki<\/strong><\/p>

                        Ruonajoki on noin 29 km pitk\u00e4 ja sen valuma-alue on kooltaan 201 km2<\/sup>.\u00a0 Ruonajoki on luokiteltu keskisuureksi turvemaiden joeksi. Ruonajoen veden kemiallinen tila on luokiteltu hyv\u00e4\u00e4 huonommaksi (LAP ELY 2023). Ekologiselta tilaltaan hyv\u00e4ksi luokiteltuun Ruonajokeen kohdistuisi merkitt\u00e4vi\u00e4, vahingollisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia Suhangon kaivoshankkeen toteutuessa. Ruonajokeen kohdistuisi kuormitusta Ahmavaaran louhoksen sivukivist\u00e4, turpeen ja moreenin l\u00e4jitysalueista sek\u00e4 Konttij\u00e4rven louhoksen sivukivist\u00e4 ja turpeen l\u00e4jitysalueista (Vesist\u00f6vaikutusraportti sivu 20, P\u00f6yry 2013). Sadevedet liuottavat rikkipitoisista sivukivist\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6smetalleja ja muita aineita, jotka joutuvat sek\u00e4 pinta-, ett\u00e4 pohjavesiin. Samoin louhoksista valuu j\u00e4\u00e4nn\u00f6smetalleja ja prosessikemikaaleja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi rikastehiekat ovat ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteit\u00e4, my\u00f6s kaivostoiminnan loputtua.<\/p>

                        Ruonajokeen kulkeutuvat eli\u00f6ille vahingolliset alkuaineet tulevat olemaan mm. nikkeli, kupari, sinkki sek\u00e4 koboltti sek\u00e4 ekotoksikologian kannalta myrkylliset metallit kuten kadmium, kromi ja hopea sek\u00e4 ep\u00e4metallit, kuten antimoni ja fluori. Prosessikemikaaleista myrkyllisimm\u00e4t ovat ksantaatit. Ruonajokea my\u00f6ten edell\u00e4 mainitut p\u00e4\u00e4st\u00f6t kulkeutuvat Simojokeen. Fluoridi on hyvin toksista kaloille ja selk\u00e4rangattomille eli\u00f6ille jo pitoisuudessa 0,5 mg\/l (Camargo, J.A 2003. Chemosphere 50: 251\u2013264). Hakijan mukaan Ruonajoen fluoridin vuosikuorma olisi per\u00e4ti 4 895 kg, mik\u00e4 on vesien- ja vesieli\u00f6iden kannalta aivan kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4. My\u00f6s hopea on eritt\u00e4in myrkyllinen eri eli\u00f6ille. Lis\u00e4ksi alumiinikuorma Ruonajokeen ja Simojokeen on eritt\u00e4in suuri. Mik\u00e4li Suhangon kaivokselle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n lupa, niin Hakijan on esitett\u00e4v\u00e4 tapa, miten hopean, fluorin ja ksantaattien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n estet\u00e4\u00e4n ja alumiinip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi kaivosyhti\u00f6n on esitett\u00e4v\u00e4 tiedot siit\u00e4, kuinka paljon rikastehiekka-altaasta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vuotavat vedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t erilaisia vahingollisia kemikaaleja.<\/p>

                        \u00a0<\/em><\/strong>2.2.3. Simojoki<\/strong><\/p>

                        Simojoen p\u00e4\u00e4uoma kuuluu Natura 2000-verkostoon (SAC). Simojoen alaosa on kokonaisuutena hyv\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa, mutta merkitt\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden paineen vuoksi tila on riskiss\u00e4 heikenty\u00e4 ilman toimenpiteit\u00e4. Simojoen yl\u00e4osalla maa- ja mets\u00e4talouden hajakuormitus yhdess\u00e4 muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n paineen. Mets\u00e4talouden paine on my\u00f6s tunnistettu Simojoen alaosan sivujoissa, joilla on huomattava vaikutus Natura-alueen vedenlaatuun.<\/p>

                        Simojoen luonnontaloudellinen merkitys on suuri, koska EU-komissio on hyv\u00e4ksynyt sen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SAC-alue). Simojoki edustaa Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppi\u00e4 Natura 2000-luonnonsuojeluverkostossa. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ovat luonnontilaisia tai l\u00e4hes luonnontilaisia jokireittej\u00e4 tai niiden osia. Simojoen vesist\u00f6alue sijoittuu valtaosin Ranuan ja Simon kuntien alueelle. Joki saa alkunsa er\u00e4maisesta Simoj\u00e4rvest\u00e4 ja laskee Per\u00e4mereen Simon keskustaajaman kohdalla. Valuma alue on suhteellisen v\u00e4h\u00e4j\u00e4rvinen ja Simojoen vuodenaikaiset sek\u00e4 vuosien v\u00e4liset virtaamavaihtelut ovat suuret. Simojoessa on runsaasti koskia, etenkin alajuoksulla.<\/p>

                        Simojoki on Tornionjoen ohella Suomen ainoa It\u00e4mereen laskeva joki, jossa on alkuper\u00e4inen lohikanta. Lohen lis\u00e4ksi vesist\u00f6ss\u00e4 tavataan alkuper\u00e4isin\u00e4 kalalajeina muun muassa taimenta (eritt\u00e4in uhanalainen), vaellussiikaa (eritt\u00e4in uhanalainen), muikkua ja harjusta. Jokisuulla on my\u00f6s pyyntivahva nahkiaiskanta. Simojoki on ns. kalavesidirektiivin kohde. Lohi- ja vaellussiikakannan t\u00e4rkeimm\u00e4t elinalueet painottuvat keski- ja alajuoksulle, minne suunnitellun Suhangon kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ulottuvat.<\/p>

                        Simojoessa el\u00e4\u00e4 n. 4500 yksil\u00f6n jokihelmisimpukkapopulaatio (Syv\u00e4ranta & Oulasvirta, 2023). Jokihelmisimpukka eli raakku on EU:n luontodirektiivin II ja V liitteen laji. Suomessa raakku on luonnonsuojelulain mukaisesti uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Simojoessa on suomalaisten raakkujokien joukossa poikkeuksellinen, lohiriippuvainen raakkupopulaatio, (Salonen ym. 2017). Suomessa tiedet\u00e4\u00e4n olevan vain kolme jokea, miss\u00e4 raakun p\u00e4\u00e4asiallinen is\u00e4nt\u00e4kala on lohi. Lis\u00e4ksi Simojoessa on ainoa suomalainen raakkukanta, joka el\u00e4\u00e4 joessa, mihin lohi voi nousta ja miss\u00e4 joen oma lohikanta voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 luonnollisesti. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Simojoen raakku on kansallisesti erityisen arvokas ja erityisesti suojeltava. Jokihelmisimpukan valtakunnallisessa suojelusuunnitelmassa (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, 2021) Simojen raakku on mainittu yhten\u00e4 prioriteettipopulaationa, jonka suojeleminen edist\u00e4\u00e4 lajin suojelua Suomessa erityisell\u00e4 tavalla. Simojoen raakun suureen suojeluarvoon perustuen se valittiin yhdeksi kohdejoeksi raakku- ja lohikalakantojen elvytt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 LIFE Revives -hankkeessa (2021-2027). Simojen raakun tulevaisuuden varmistamiseksi poikasia kasvatetaan LIFE Revives -hankkeessa Konneveden tutkimusasemalla ja niit\u00e4 on jo palautettu takaisin kotijokeensa, Simojokeen.<\/p>

                        Simojoen vesimuodostuman ekologinen tila on viimeisimm\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa pudonnut erinomaisesta hyv\u00e4\u00e4n tilaan ja vesimuodostuman tilan on arvioitu olevan riskiss\u00e4 heikenty\u00e4 vesienhoidon 3. luokittelukauden (2022\u20132027 LAP ELY 2023) aikana. Luokittelussa k\u00e4ytettiin ekologisen tilan kuvaajina mm. p\u00e4\u00e4llyslev\u00e4st\u00f6n, pohjael\u00e4imist\u00f6n ja kalaston tilaa. Kemiallinen tila on sen sijaan arvioitu hyv\u00e4\u00e4 huonommaksi. Mets\u00e4talous on tunnistettu Simojoen merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi vesist\u00f6kuormituksen l\u00e4hteeksi, sill\u00e4 noin 30 % Simojoen valuma-alueesta on ojitettuja turvemaita. Simojoen orgaanisen hiilen (humus) ainevirtaamien on havaittu kasvaneen pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on linjassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) yhteistutkimuksen kanssa, jonka mukaan valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sit\u00e4 suuremmat, mit\u00e4 enemm\u00e4n suon ojittamisesta on kulunut aikaa (Fin\u00e9r, L. ym. 2020). Ilman mittavia valuma-alueen ennallistamistoimenpiteit\u00e4 ojituksen aiheuttama ravinnekuormitus tulee edelleen kasvamaan. Simojoen ekologinen kantokyky on jo nyt \u00e4\u00e4rirajoillaan valuma-alueelta nykyisin tulevan kuormituksen vuoksi ja lis\u00e4kuormitus voi aiheuttaa ennalta arvaamattomia seurauksia. Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyv\u00e4n varovaisuusperiaatteen mukaisesti Simojokeen ei tule sallia Suhangon kaivosalueelta tulevaa j\u00e4tevesien kiintoaine- ja kemikaalikuormitusta.<\/p>

                        Lis\u00e4ksi on huomioitava Korkeimman hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 993\/2023, jonka kohdan 105 mukaan Unionin tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 j\u00e4senvaltiolla on velvollisuus ev\u00e4t\u00e4 hanke, joka voi johtaa pintavesimuodostuman tilan heikkenemiseen tai vaarantaa hyv\u00e4n tilan saavuttamisen (asia C-461\/13, Bund f\u00fcr Umwelt und Naturschutz Deutchland. Vastaan Saksan valtio, ns. Weser-tuomio). Simojoen tapauksessa nykyinen hyv\u00e4n ekologisen tilan yll\u00e4pit\u00e4minen vaatii todenn\u00e4k\u00f6isesti entist\u00e4 laajamittaisempia ja vaikuttavampia vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 valuma-alueella.<\/p>

                        Simojoki kuuluu niihin harvoihin It\u00e4mereen laskeviin jokiin, jossa on edelleen elinvoimainen ja alkuper\u00e4inen lohi- ja taimenkanta, mik\u00e4 seikka tuodaan esille Suhangon kaivoshankkeen ymp\u00e4rist\u00f6- ja vesitalouslupahakemuksessa.<\/p>

                        Ruonajoki on nykyisell\u00e4\u00e4n hyvin t\u00e4rke\u00e4 Simojokeen laskeva sivujoki, sill\u00e4 sen alueella on monia lohikalojen kutupaikkoja.\u00a0 Simojoki on suurelta osin juuri lohikalojen t\u00e4hden Natura 2000-aluetta ja sen suojelun t\u00e4rkeytt\u00e4 on korostettu mm. julkaisussa (Simojoki Ymp\u00e4rist\u00f6.fi)<\/p>

                        Simojoki on siis lohikalojen suhteen ainutlaatuinen ja se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 koko It\u00e4meren kannaltakin. Jos Suhangon kaivokselle annettaisiin sen hakema ymp\u00e4rist\u00f6- ja vesitalouslupa, olisi suuri todenn\u00e4k\u00f6isyys, ett\u00e4 Ruonajoen saastuvien vesien kautta Simojen ekologinen tila heikkenisi ja se vaarantaisi n\u00e4iden poikkeuksellisen arvokkaiden lohikalojen el\u00e4m\u00e4n ja lis\u00e4\u00e4ntymisen Simojoessa, mit\u00e4 Vesipuitedirektiivi ei salli (KHO:2019:166). Asia koskettaisi koko It\u00e4meren aluetta, sill\u00e4 eri jokien lohikalat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t jonkin verran kesken\u00e4\u00e4nkin.\u00a0<\/p>

                        2.2.4. Ali-Konttijoki <\/strong><\/p>

                        Kemijoen vesist\u00f6n vesienhoitosuunnitelmassa todetaan sivun 119 taulukossa, ett\u00e4 YVA:n (2013) perusteella mahdollinen riski on, ett\u00e4 Ali-Konttijoen erinomainen ekologinen tila heikkenee eriomaisesta hyv\u00e4\u00e4n Suhangon kaivoshankkeen toteutumisen vuoksi. Niin sanotun Weser-tuomion kohdan 69 mukaan tilan huononeminen on kyseess\u00e4: \u201c\u2013 \u2013kun ainakin yhden kyseisen direktiivin liitteess\u00e4 V tarkoitetun laadullisen tekij\u00e4n tila huononee yhdell\u00e4 luokalla, vaikka t\u00e4m\u00e4 huononeminen ei johda pintavesimuodostuman luokan alenemiseen kokonaisuudessaan\u201d. Edell\u00e4 mainitun tuomion mukaan j\u00e4senvaltiolla on velvollisuus ev\u00e4t\u00e4 lupa, jos se voi aiheuttaa tilan huononemisen. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, joiden avulla estet\u00e4\u00e4n Ali-Konttijoen ekologisen tilan heikentyminen. Ali-Konttijoen yl\u00e4osalla taimen lis\u00e4\u00e4ntyy luontaisesti. Ajoittaisen veden v\u00e4hyyden ja jokeen kohdistuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi taimenen luontainen lis\u00e4\u00e4ntyminen vaarantuu. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, joilla Ali-Konttijoen ekologisen tilan heikentyminen estet\u00e4\u00e4n.<\/p>

                        \u00a0<\/strong>2.2.5. Konttij\u00e4rven keskivedenkorkeuden nosto<\/strong><\/p>

                        J\u00e4rvien vedenpinnan nosto johtaa j\u00e4rven eli\u00f6st\u00f6n ja kalaston elohopeapitoisuuden nousuun. Pitoisuuksien nousu johtuu maaper\u00e4n pintakerroksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n elohopean metyloitumisesta olosuhteissa, joissa maaper\u00e4n ja kasviston orgaaninen aines hajoaa. Hapettomissa oloissa bakteerit voivat my\u00f6s muuntaa maaper\u00e4\u00e4n ja sedimenttiin varastoitunutta elohopeaa metyylielohopeaksi (metylaatio), joka on vaarallista erityisesti lasten hermoston kehitykselle, my\u00f6s siki\u00f6aikana (THL 2024).<\/p>

                        Metyylielohopea kulkeutuu mm, kalaa sy\u00f6v\u00e4\u00e4n ihmiseen paljon tehokkaammin kuin vastaava ep\u00e4orgaaninen elohopea ja siksi mm. EU rajoittaa sen saantia ihmiseen (European Food Safety Authority, 2018), T\u00e4m\u00e4 sitoo my\u00f6s Suomea ja siksi ihmiset saisivat saada elohopeaa kalasta vain 1,3 mikrogrammaa\/elopainoaan kohti viikossa. Myyt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kalassa saa olla kalalajin mukaan 0,3 tai 0,5 tai 1,0 mg\/kg elohopeaa (COMMISSION REGULATION (EU) 2022\/617). Asia on varmistettava kirjanpitokalastuksella ja akkreditoidussa laboratoriossa tehdyll\u00e4 kemiallisella analyysill\u00e4, jonka yleens\u00e4 Hakija maksaa.<\/p>

                        Alhainen happipitoisuus ja j\u00e4rven s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely tehostavat elohopean mobilisoitumista. Konttij\u00e4rvell\u00e4 tapahtuu suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 vesieli\u00f6st\u00f6n elohopeapitoisuuden nousua j\u00e4rven vedenpinnan noston ja vedenpinnan vaihtelun vuoksi. Konttij\u00e4rvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyv\u00e4ksi (Lapin Ely-keskus). Konttij\u00e4rven ekologinen tila laskee hyv\u00e4st\u00e4 tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilaan j\u00e4rven vedenpinnan noston, vedenpinnan vaihtelun ja kaivostoiminnan kemiallisen- ja kiintoainekuormituksen vuoksi. Raakaveden otto vaikuttaa ottokohteena olevan vesimuodostuman hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin, viipymiin ja alusveden vaihtuvuuteen.<\/p>

                        Konttij\u00e4rven patoaminen raakaveden ottoa varten ja siit\u00e4 seuraava vedenpinnan korkeuden vaihtelu kuluttaa maastoa ja kasvillisuutta, joka voi johtaa j\u00e4rven sedimentin paksuuntumiseen ja hapenkulutus ominaisuuksien muuttumiseen. Laaja kasvillisuusalue j\u00e4\u00e4 jaksoittain veden pinnan alle, kasviainesta kuolee runsaasti ja j\u00e4\u00e4 j\u00e4rven pohjaan hajoamaan. Hajoamisprosessi kuluttaa pohjasta hapen ja mikrobikanta alkaa tuottamaan metaania. (Kemijoki Oy 2020, Ilmastolinjaus) Hakija ei ole huomioinut, ett\u00e4 Konttij\u00e4rven pinnan laskeminen raakaveden oton p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle voi johtaa ravinnekuorman v\u00e4kev\u00f6itymiseen vesitilavuuden pienentyess\u00e4 ja viel\u00e4 vuosien kuluttua sis\u00e4isen kuormituksen kierteeseen.<\/p>

                        Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, joilla estet\u00e4\u00e4n vedenpinnan vaihtelun aiheuttamaa maaston kulumista ja runsasta orgaanisen aineksen p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 Konttij\u00e4rven pohjaan. Hakija ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt varautumissuunnitelmaa Konttij\u00e4rven happamoitumisen est\u00e4miseksi.<\/p>

                        2.2.6. Per\u00e4meren rannikkoalue<\/strong><\/p>

                        Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa vuodelle 2022\u20132027 todetaan, ett\u00e4 kaikki vesienhoitosuunnitelma-alueen rannikkovedet ovat tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa. Simojoki laskee rannikkovesimuodostumaan, jonka nimi on Simo sis\u00e4. Kyseisen rannikkovesimuodostuman ekologinen tilaluokitus on laskenut edellisest\u00e4 suunnittelukaudesta luokasta hyv\u00e4 luokkaan tyydytt\u00e4v\u00e4. Simon edustan rannikkoaluella tilan heikentymist\u00e4 osoittivat kaikki fysikaalis-kemialliset laatutekij\u00e4t (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, n\u00e4k\u00f6syvyys) ja biologiset laatutekij\u00e4t (klorofylli, pohjael\u00e4imet).<\/p>

                        Kemijoen alapuolella on Kemi sis\u00e4 -niminen rannikkovesimuodostuma. Sen tilaluokitus on tyydytt\u00e4v\u00e4. Rannikolla on Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2022\u20132027 mukaan tarve v\u00e4hent\u00e4\u00e4 klorofylli-, fosfori- ja typpikuormitusta. Jotta hyv\u00e4 tila voidaan rannikkovesimuodostumissa saavuttaa, t\u00e4ytyy kuormitusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4, ei lis\u00e4t\u00e4.<\/p>

                        2.2.7. Tavilampien tuhoaminen<\/strong><\/p>

                        Hakija esitt\u00e4\u00e4 hakemuksen sivulla 88 Tavilammet tuhottaviksi, joko kuivattamalla tai pumppaamalla. Samalla tuhotaan Tavilampien vesieli\u00f6st\u00f6, mukaan lukien kalat. El\u00e4insuojelulain 1 \u00a7:n mukaan lain tarkoituksena suojella el\u00e4imi\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla k\u00e4rsimykselt\u00e4, kivulta ja tuskalta. El\u00e4insuojelulain 2 \u00a7:n pyk\u00e4l\u00e4n mukaan lakia sovelletaan kaikkiin el\u00e4imiin. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, miten tuhottavilla Tavilammilla el\u00e4inten asianmukainen k\u00e4sittely toteutetaan.<\/p>

                        Vesilupaa Tavilampien tuhoamiseen ei tulisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ennen lampien luontoarvojen selvitt\u00e4misest\u00e4. Lammissa voi esimerkiksi olla reliikkilajeja. Luontoarvoja vastaava tuho tulee korvata t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti sill\u00e4 olettamalla, ett\u00e4 Tavilammet tuhotaan lopullisesti. Mik\u00e4li aluehallintovirasto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 luvan Tavilampien tuhoamiseksi, tulee sen velvoittaa Hakija siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueen eli\u00f6st\u00f6 toiseen vesist\u00f6\u00f6n ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6n tyhjent\u00e4misest\u00e4 aiheutuva kuormitus alempiin vesimuodostumiin. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilap\u00e4ist\u00e4 haittaa tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>

                        Tavilampien tuhoaminen on totaalista. Hakijan tulee korvata tuhoamisesta aiheutunut haitta t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Korvauksessa tulee huomioida, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole tilap\u00e4inen tai toistaiseksi aiheutuva haitta. Haitta on lopullinen.<\/p>

                        1. VAIKUTUKSET KALOIHIN, ELI\u00d6ST\u00d6\u00d6N JA KASVILLISUUTEEN<\/strong><\/li><\/ol>

                          YSL 49 \u00a7<\/p>

                          J\u00e4teveden ymp\u00e4rist\u00f6ominaisuuksien puutteellisten tai kokonaan puuttuvien selvitysten vuoksi riitt\u00e4v\u00e4t selvitykset j\u00e4teveden todellisista ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista puuttuvat. Sen vuoksi puuttuvat my\u00f6s todelliset arvioinnit Kemijokeen laskettavan j\u00e4teveden vaikutuksista Kemijoen ekologiseen tilaan purkuputken l\u00e4hialueella.\u00a0 My\u00f6s arvioinnit j\u00e4tevesien pitk\u00e4aikaisvaikutuksista alajuoksulla (ottaen huomioon\u00a0 haitta-aineiden laskeutuminen ja sedimentoituminen sek\u00e4 niiden vaikutus eli\u00f6lajeihin) puuttuvat.<\/p>

                          \u00a0<\/strong>3.1. Kemijokisuun edusta ja Per\u00e4meri<\/strong><\/p>

                          \u00a0<\/strong>Makeanveden lajeja, jotka pystyv\u00e4t my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Per\u00e4meren v\u00e4h\u00e4suolaisissa osissa, ovat muun muassa muikku, karisiika, hauki, ahven, s\u00e4rki, kuha, made, harjus ja kolmipiikki. Kalat kutevat ja viett\u00e4v\u00e4t poikasvaiheensa jokisuissa ja merenlahdissa, mutta vaeltavat sy\u00f6nn\u00f6ksell\u00e4\u00e4n kauempana rannikolla ja ulapalla.<\/span><\/p>

                          Lupahakemuksessa sivulla 101 todetaan, ett\u00e4 vuosittain Kemijokeen ja sit\u00e4 my\u00f6ten Kemijokisuun edustalle kertyy mm. alumiinia 3 091 kg, kloridia 247 283 kg, fluoridia 56 257 kg, kadmiumia 4 kg, strontium 2 473 kg, uraania 19 kg, sulfaattia 1 854 624 kg ja fosforia 1 855 kg. Kuten edell\u00e4 olemme huomauttaneet, t\u00e4h\u00e4n arvioon sis\u00e4ltyy merkitt\u00e4vi\u00e4 virheit\u00e4, erityisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 rikkihapon k\u00e4ytt\u00f6 rikastamossa on ounohtunut laskelmista.<\/p>

                          Raskasmetallit kulkeutuvat pohjael\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6ihin, p\u00e4\u00e4tyen sitten pohjael\u00e4imi\u00e4 sy\u00f6viin kaloihin ja lopulta ravintoketjun huipulle ihmiseen. Vesiekosysteemin kunto on havaittavissa kenties selkeimmin kaloissa, \u00a0<\/strong>joilla on todettu sairauksia ja ep\u00e4muodostumia p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden l\u00e4hivesiss\u00e4. Lis\u00e4ksi on huomioitava, ett\u00e4 Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022\u20132027 (Lapin Ely-keskus, sivu 80) tavoitteeksi esitet\u00e4\u00e4n typpikuormituksen alentaminen Kemijoen alaosalla 11 %. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen est\u00e4isi Suhangon kaivoksen toteutuminen.<\/p>

                          Suomessa kaupallisesti merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kalalajeja ovat silakka, siika, kilohaili, kuha, ahven ja lohi. Muikkua kalastetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain Per\u00e4merell\u00e4 ja Merenkurkun alueella, miss\u00e4 se on t\u00e4rke\u00e4 saalislaji. Lis\u00e4ksi Per\u00e4meren alueella pyydet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lohta. Kuluttaja voivat tulevaisuudessa karttaa Per\u00e4meren alueelta pyydettyj\u00e4 kaloja, niihin ker\u00e4\u00e4ntyneiden ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen vuoksi, mik\u00e4 aiheuttaisi taloudellisia tappioita alueen kaupallisille kalastajille.<\/p>

                          Edell\u00e4 mainittujen syiden vuoksi, on yleisen kalatalousedun valvonnan kannalta tarpeen, tutkia Suhangon ja muiden Kemijoen vesist\u00f6alueella sijaitsevien kaivosten ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutuksia kalakantoihin ja est\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mahdolliset haitat Kemijokisuun ja Per\u00e4meren alueella.<\/p>

                          Hakijan tulisi esitt\u00e4\u00e4 suunnitelma kaivosten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kalastovaikutusten (ymp\u00e4rist\u00f6myrkkypitoisuuksien) seurannasta Kemijoella ja merialueella.\u00a0<\/p>

                          \u00a0<\/strong>3.2. Ruonajoki<\/strong><\/p>

                          Geneettisten tutkimusten mukaan Ruonajoessa on s\u00e4ilynyt Simojoen vesist\u00f6alueelle harvinainen eristynyt taimenpopulaatio. Ruonajoen taimenkannan perim\u00e4 ja esiintymisalueet ovat suppeita, mink\u00e4 vuoksi taimenkannan arvellaan olevan ymp\u00e4rist\u00f6muutoksia huonosti siet\u00e4v\u00e4. Hakemuksen liitteen\u00e4 (Suhangon kaivosalueen vesist\u00f6jen biologisen tilan selvitys. sivu 19. AFRY 2021) olevan selvityksen mukaan, taimen lis\u00e4\u00e4ntyy vain Ruonajoen latvaosalla, miss\u00e4 kaivoksen haitalliset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ilmenisiv\u00e4t voimakkaimmin. Kaivoksen rakentamisen my\u00f6t\u00e4 Ruonajoen valuma-alue supistuisi noin 15 % ja jokeen tulevan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henisi merkitt\u00e4v\u00e4sti, erityisesti taimenen lis\u00e4\u00e4ntymisalueella. Virtauksen huomattava v\u00e4heneminen Ruonajoen latvaosalla johtaa eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti siihen, ett\u00e4 taimenen m\u00e4ti j\u00e4\u00e4 kuiville kev\u00e4ttalven minimivirtaaman aikana tai jokiuoman pohjan j\u00e4\u00e4tyminen tuhoaa m\u00e4din. Lis\u00e4ksi kaivosalueelta kohdistuu Ruonajokeen hienojakoista kiintoaineskuormitusta. Kuormitus on erityisen voimakasta rakentamisen aikana. Hienojakoinen kiintoaines pilaa taimenen kutualueiden pohjat. Taimenen luontainen lis\u00e4\u00e4ntyminen p\u00e4\u00e4ttyy Ruonajoessa kaivoksen vahingollisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten vuoksi. Lis\u00e4ksi Ruonajoen latvaosalla on hakemuksen liitteen\u00e4 olevan selvityksen (Suhangon kaivosalueen vesist\u00f6jen biologisen tilan selvitys. sivu 19. sivu 14. AFRY 2021) tulosten perusteella todenn\u00e4k\u00f6isesti suojellun kirjojokikorennon lis\u00e4\u00e4ntymisalue. My\u00f6s kirjojokikorennon lis\u00e4\u00e4ntyminen Ruonajoessa vaarantuu kaivoksen aiheuttamien haitallisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten vuoksi. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt hakemuksessa toimenpiteit\u00e4, joilla estet\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitut ymp\u00e4rist\u00f6vahingot luontaisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle Ruonajoien taimenkannalle sek\u00e4 alueella lis\u00e4\u00e4ntyville kirjojokikorennoille.<\/p>

                          3.2.1\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ruonajoen luontaisen uoman siirto<\/strong><\/p>

                          Hakija on esitt\u00e4nyt siirt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Ruonajoen 1 139 metrin pituisen jokiosuuden kulkemaan 780 metri\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 kaivetussa uomassa. Uusi uoma oikaisee Ruonajoen uomaa huomattavasti. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uusi uoma on kaivettu kanava, josta ei saa luonnonuoman veroista mill\u00e4\u00e4n toimenpiteell\u00e4. Lis\u00e4ksi kanavan rannoilla ei kasva vuosiin uomalle suojaa antavaa kasvillisuutta, mik\u00e4 altistaa jokiosuuden suppo- ja hyydej\u00e4\u00e4vahingoille. Ruonajoen ekologinen tila tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laskemaan hyv\u00e4\u00e4 huonommaksi, mik\u00e4li Suhangon kaivos aloittaa toimintansa. Lis\u00e4ksi voi olla vaarana, ett\u00e4 Ruonajoen yl\u00e4osan vedet ohjautuvat aikanaan avolouhokseen. Ruonajoki on ainoa Simojoen sivujoki, jossa taimen lis\u00e4\u00e4ntyy luontaisesti. Ruonajoen luontaisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 taimenkanta on vesist\u00f6n erityispiirteist\u00e4 riippuvainen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta (vrt. Sokli. KHO 2022:38). \u00a0<\/strong>Ekologisen tilan tai sen osatekij\u00f6iden heikent\u00e4mist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a ja i alakohdissa todetun mukaisesti kiellettyn\u00e4. T\u00e4llainen ekologisen tilan heikentyminen tai sen vaara oli katsottava ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaissa tarkoitetuksi ymp\u00e4rist\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4ksi pilaantumiseksi.<\/p>

                          Ruonajoesta tuhoutuvalta 1 139 metrin jokiosuudelta tuhoutuu my\u00f6s vesieli\u00f6st\u00f6, mukaan lukien kalat. El\u00e4insuojelulain 1 \u00a7:n mukaan lain tarkoituksena suojella el\u00e4imi\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla k\u00e4rsimykselt\u00e4, kivulta ja tuskalta. El\u00e4insuojelulain 2 \u00a7:n pyk\u00e4l\u00e4n mukaan lakia sovelletaan kaikkiin el\u00e4imiin. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, miten Ruonajoen tuhottavalla jokiosuudella el\u00e4vien kalojen asianmukainen k\u00e4sittely toteutetaan.<\/p>

                          Kaivostoiminta on Ruonajoen geneettisesti ainutlaatuiselle taimenkannalle vahingollista ja hakemuksen mukainen toteutustapa tuhoaa taimenkannan, koska sen elinalue supistuisi rakentamisen vuoksi ratkaisevasti ja koska Ruonajoen veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu tulisi muuttumaan merkitt\u00e4v\u00e4sti huonommaksi viitaten Korkeimman Hallinto-oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen (KHO:2022:38), Ruonajoen taimenkannan heikkenemist\u00e4 ja h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa pidett\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaissa tarkoitettuna merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pilaantumisena tai sen vaarana, jolloin kaivostoiminnasta aiheutuisi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaissa tarkoitettua merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista Ruonajoessa. Geneettisesti ainutlaatuisen taimenkannan h\u00e4vi\u00e4misen vaaraa tai taimenkannan olennaista heikentymist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaissa tarkoitettua erityisen luonnonolosuhteen huonontumisena. Hakijan korvausesitys 32.3. ei ole riitt\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 eik\u00e4 realistinen, sill\u00e4 hankkeen voi katsoa vaarantavan Ruonajoen vedenlaadun ja\u00a0 tehd\u00e4 joesta pysyv\u00e4sti elinkelvottoman taimenille. Hakija ei ole ottanut huomioon, ett\u00e4 taimenkanta voi kokonaan tuhoutua, eik\u00e4 ole esitt\u00e4nyt miten po. haitta korvataan.<\/p>

                          \u00a0<\/strong>Patosuunnitelmien kolmannen osapuolen tarkastuksessa (20.10.2023) todetaan \u201dvapaasti virtaava vesi, joka on suoraan kosketuksissa bentoniittimaton kanssa, johtaa todenn\u00e4k\u00f6isesti bentoniitin huuhtoutumiseen ajan my\u00f6t\u00e4.\u201d Uoma j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti bentoniittimatolla sisustettuun keinotekoiseen uomaan. Bentoniittimaton tarkoitus on est\u00e4\u00e4 veden valuminen Ruonajoesta kaivosalueelle ja maaper\u00e4tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 maaper\u00e4 on vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4 nykyisen uoman it\u00e4puolella (uusi uoma tulee l\u00e4nsipuolelle). Hakijan tulisi esitt\u00e4\u00e4 selvitys varautumisesta siihen, ett\u00e4 Ruonajoen pohjaan asennettava matto kuluu koko matkalta ja alkaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vett\u00e4 l\u00e4pi, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle laitetaan 20cm kivimursketta. Bentoniittimatosta kuluva ja irtoava savi voi ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 virtauksen mukana suvantokohtiin ja l\u00e4hte\u00e4 virtauksen voimistuessa liikkeelle. Savilieju voi tukehduttaa taimenen m\u00e4din.<\/span><\/p>

                          3.3. Simojoki<\/strong><\/p>

                          Simojoella lohen poikastiheyksiss\u00e4 on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua ilman selke\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 jokeen nousseiden lohien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 merelle vaeltavat smolttim\u00e4\u00e4r\u00e4t ole juurikaan runsastuneet pienpoikastiheyksien runsastumisen my\u00f6t\u00e4. Runsastuneista emokalam\u00e4\u00e4rist\u00e4 huolimatta Simojoen lohikannan tila on edelleen Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitetasoa ja kansallisessa lohi- ja meritaimenstrategiassa asetettua tavoitetasoa heikompi (Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 It\u00e4meren alueelle). Valtioneuvoston julkaisema Toimenpideohjelma Simojoen lohikannan elvytt\u00e4miseksi (Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, Toimenpideohjelma Simojoen lohikannan elvytt\u00e4miseksi, 2022) toteaa, ett\u00e4 Simojoen lohikannan vahvistumisen pullonkaula on lis\u00e4\u00e4ntymisen suuri vaihtelu poikasvaiheen heikon eloonj\u00e4\u00e4nnin takia, johon suurimmaksi syyksi ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n Simojoen virtaamien \u00e4\u00e4revyytt\u00e4. Toimenpideohjelmassa niin ik\u00e4\u00e4n todetaan, ett\u00e4 kaikki valuma-alueen toimenpiteet, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pintavalunnan tai pohjavesien nopeaa virtausta mereen ovat haitallisia ja niit\u00e4 tulisi j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Vastaavasti kaikki toimenpiteet, joilla voidaan hidastaa vesien virtausta valuma-alueelta kohentavat Simojoen laatua lohen lis\u00e4\u00e4ntymisjokena. On todettu, ett\u00e4 esimerkiksi voimakkaiden virtaamanvaihteluiden vuoksi Simojoella 1 + poikasilla eloonj\u00e4\u00e4nti on heikompaa kuin Tornionjoella. Erityisesti lopputalven minimivirtaaman aikana lohen poikaskuolleisuus on todenn\u00e4k\u00f6isesti suurta (Luke, Lohenpoikasia runsaasti Suomen It\u00e4mereen laskevissa joissa, 2021).<\/p>

                          Suhangon kaivoksen vaikutusalueen (Ruonajokisuu) alapuolella Simojoessa on runsaasti lohen lis\u00e4\u00e4ntymis- ja poikastuotantoalueita. Simojoen vedenlaatu vaihtelee suuresti paitsi vuodenajoittain, my\u00f6s vuosien v\u00e4lill\u00e4. Vaihtelu kasvaa jokisuuta kohti. Vedenlaatu on hyvin riippuvaista vuoden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 seuraavasta valunnasta ja virtaamasta. Simojoen veden laadun parantamisen kannalta keskeisint\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valuma-alueelta tulevaa vesist\u00f6kuormitusta. Laajamittainen kaivostoiminta vaikuttaisi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Simojoen valuma-alueen hydrologiaan ja lis\u00e4isi Simojokeen tulevaa kuormitusta.<\/p>

                          Hakija ei ole esitt\u00e4nyt hakemuksessaan kaivosalueelta Ruonajoen kuljettamien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mm. hopea, fluori, vaikutuksia vedenlaatuun eri vuodenaikoina eik\u00e4 em. p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutuksia lohen poikastuotantoon Simojoessa. Kev\u00e4ttalven minimivirtaaman aikana kaivosalueelta tulevat kiintoaine- ja ymp\u00e4rist\u00f6myrkkykuormitus ovat haitallisimmillaan lohen poikasten selviytymisen kannalta.\u00a0 Hakijan tulee esitt\u00e4\u00e4 arvio, miten kaivosten p\u00e4\u00e4st\u00f6t vaikuttavat Simojoen vedenlaatuun ja lohen poikasten kuolleisuuteen kaivoksen koko elinkaaren aikana ja esitt\u00e4\u00e4 toimenpiteet, joilla vahingot estet\u00e4\u00e4n.<\/p>

                          Simojoesta tavatut jokihelmisimpukat eli raakut esiintyv\u00e4t suunnitellun kaivoksen suoran vaikutusalueen yl\u00e4puolella, Toljanj\u00e4rvest\u00e4 yl\u00e4virtaan. Simojoen raakun is\u00e4nt\u00e4kala on kuitenkin lohi, jonka runsauteen, vaelluksiin ja esiintymiseen Simojoessa kaivoksen j\u00e4tealtaan suotovedet voivat vaikuttaa esimerkiksi est\u00e4en lohen nousun raakkujen esiintymisalueille. On mahdollista, ett\u00e4 erilaisten valuma-alueella teht\u00e4vien, kuormitusta v\u00e4hent\u00e4vien toimien ansiosta Simojoen ekologinen tila voisi tulevaisuudessa parantua sellaiselle tasolle, ett\u00e4 raakun esiintymisalue voisi luontaisesti (tai poikasistutusten avulla) laajentua tulevaisuudessa joen keski- ja alajuoksulle\u2014yhdess\u00e4 vahvistuvan lohikannan kanssa. Suhangon suunnitellun kaivoshankkeen toteutuminen veisi pohjan t\u00e4llaiselta tulevaisuuden skenaariolta. Raakun glokidium-toukat ovat herkki\u00e4 metallip\u00e4\u00e4st\u00f6ille: toukkien elossapysyminen aleni merkitsev\u00e4sti 0,25 mg\/l alumiinipitoisuudessa jo 72 tunnissa ja 0,5 mg\/l rautapitoisuudessa jo 48 tunnissa (Taskinen ym. 2011). Raakun nuoruusvaiheet ovat my\u00f6s herkki\u00e4 sulfaattip\u00e4\u00e4st\u00f6ille: EC50\/LC50-arvo 7 vrk ik\u00e4isille raakun poikasille akuutissa 96 tunnin testiss\u00e4 oli 904 mg\/L eli t\u00e4ss\u00e4 sulfaattipitoisuudessa 50% poikasista kuoli 96 tunnissa (Karjalainen ym. 2023).<\/p>

                          Koska Suhangon kaivosalueelle suunnitellaan suuren mittakaavan mukaista kaivoshanketta, my\u00f6s toiminnasta aiheutuva pilaantumisriski kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti erityisesti silloin, jos vesienhallintaan liittyvist\u00e4 riskitekij\u00f6ist\u00e4 (mm. rankkasateet) useat toteutuisivat samanaikaisesti. Hankkeen riskianalyyseissa ei ollut kuitenkaan tarkasteltu t\u00e4llaista tilannetta eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tilannetta, jossa riskit mahdollisesti ketjuuntuisivat. Arvioitaessa Suhangon kaivoshankkeen aiheuttamia riskitekij\u00f6it\u00e4 Simojoen ainutlaatuiselle lohikannalle sek\u00e4 sit\u00e4 kautta potentiaalisesti my\u00f6s Simojoen ainutlaatuiselle, lailla suojellulle direktiivilajille \u2014jokihelmisimpukalle \u2014 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukainen varovaisuusperiaate on otettava huomioon tulkittaessa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukaisia luvan my\u00f6nt\u00e4misen edellytyksi\u00e4.<\/p>

                          3.4. Simojokisuun edusta<\/strong><\/p>

                          Simojokisuun edustalla esiintyvi\u00e4 vaelluskalalajeja ovat lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen. Osa alueella esiintyvist\u00e4 kalalajeista on luokiteltu uhanalaisiksi ihmisten aiheuttamien ymp\u00e4rist\u00f6muutosten vuoksi. Uhanalaiset kalalajit ovat p\u00e4\u00e4osin lohikaloja ja useat niist\u00e4 jokikutuisia vaelluskaloja. Uhanalaisista kaloista merikutuisia lajeja ovat mm. meriharjus ja karisiika. Merelle hakeutuvat, Simojoessa luonnonkudusta kuoriutuneet lohen smoltit aloittavat ravinnon k\u00e4yt\u00f6n Simojokisuun merialueella. Suhangon kaivoksen alkuaine\/raskasmetallip\u00e4\u00e4st\u00f6t vaikuttavat vahingollisesti Simojokisuun uhanalaisten kalakantojen lis\u00e4\u00e4ntymiseen sek\u00e4 lohikalojen elinkykyyn, kaloihin kertyvien ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen vuoksi.<\/p>

                          Raskasmetallit laskeutuvat vesist\u00f6jen pohjille suoraan pohjael\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6ihin, p\u00e4\u00e4tyen sitten pohjael\u00e4imi\u00e4 sy\u00f6viin kaloihin ja lopulta ravintoketjun huipulle ihmiseen. Vesiekosysteemin tila\/kunto on havaittavissa selkeimmin kaloissa.<\/p>

                          Edell\u00e4 mainittujen syiden vuoksi, on yleisen kalatalousedun valvonnan kannalta tarpeen, tarkastella Suhangon kaivoksen vaikutuksia kalakantoihin ja est\u00e4\u00e4 mahdolliset haitat Simojokisuun alueella.<\/p>

                          1. P\u00d6LYVAIKUTUKSET<\/strong><\/li><\/ol>

                            Kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n levi\u00e4v\u00e4 p\u00f6lylaskeuma on osin pysyv\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 happamia yhdisteit\u00e4. P\u00f6ly laskeutuu kasvien p\u00e4\u00e4lle, rikastuu ravintoketjussa ja p\u00e4\u00e4tyy ihmisten ja el\u00e4inten elimist\u00f6\u00f6n. Hakijan esitt\u00e4m\u00e4 p\u00f6lymallinnus k\u00e4sittelee ilmassa leijuvan p\u00f6lyn vuosikeskiarvoa ja teoreettista laskeutumista tasaisesti eri et\u00e4isyysvy\u00f6hykkeille. P\u00f6ly\u00e4minen voi kuitenkin hetkitt\u00e4in olla runsasta mm. vaihtelevan tuulen ja r\u00e4j\u00e4ytysten takia ja p\u00f6lylaskeuma voi olla paikallisesti voimakas ja tuhota kasveja. Kallioper\u00e4n kvartsi ja asbesti nostavat sy\u00f6p\u00e4riski\u00e4 p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n hengitysilmaan.<\/p>

                            Hakemuksessa arvioidaan, ett\u00e4 ep\u00e4edullisissa s\u00e4\u00e4olosuhteissa p\u00f6ly voi levit\u00e4 muutamien kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00f6lyl\u00e4hteist\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 pienhiukkaset (PM\u2082.\u2085) voivat kulkeutua ilmamassojen mukana jopa tuhansia kilometrej\u00e4 ja poistuvat ilmakeh\u00e4st\u00e4 tehokkaasti vasta sateen mukana.<\/p>

                            Kevitsassa, joka on monimetallikaivos ja avolouhos kuten Suhankokin, on seurattu kaivostoiminnasta aiheutuneita ymp\u00e4rist\u00f6haittoja. R\u00e4j\u00e4ytysten aiheuttamat p\u00f6lyp\u00e4\u00e4st\u00f6t ja rikastushiekkakasojen p\u00f6ly\u00e4minen on aiheuttanut haitallisia muutoksia alueen kasvillisuudessa ja eli\u00f6st\u00f6ss\u00e4. Paikallisten poronhoitajien mukaan porojen ravintonaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 luppo on h\u00e4vinnyt laajoilta alueilta kaivoksen it\u00e4-koillispuolelta, jonne p\u00f6lyt kulkeutuvat. My\u00f6s muut porojen ravintokasvit ovat k\u00e4rsineet p\u00f6lyjen vaikutuksista ja pantaporoja seuraamalla on havaittu porojen my\u00f6s v\u00e4lttelev\u00e4n alueita, joissa ne ovat tavallisesti laiduntaneet.<\/p>

                            4.1. Asbesti<\/strong><\/p>

                            Hakijan omistaman maa-alueen pinta-ala Suhangon kaivospiiriss\u00e4 on 3\u202f728 hehtaaria, josta suunnitellut avolouhosalueet ovat yhteens\u00e4 234 hehtaaria. Kallioper\u00e4tutkimukset koostuvat yli 100 000 kairan\u00e4ytteest\u00e4. Kivin\u00e4ytteiden mineraalikuitututkimukset Asbe Oy:n toimesta 3\/2021 tehtiin vain kolmesta kairasyd\u00e4nn\u00e4ytteest\u00e4, joiden tulos oli negatiivinen (Tukes, Suhanko p\u00e4\u00e4t\u00f6sliitteet, liite 1, 2023). Kolmea kairasyd\u00e4nn\u00e4ytett\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 arvioitaessa asbestin esiintymist\u00e4 kaivospiirin alueella.<\/p>

                            Asbestia kuitenkin on maaper\u00e4ss\u00e4, kuten hakemuksessakin sanotaan: \u201cMalmi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vy\u00f6hykkeit\u00e4, joissa esiintyy asbestimuotoisia mineraaleja.\u201d Lis\u00e4ksi: \u201cKoerikastuksen yhteydess\u00e4 malmista vapautui ilmaan asbestikuituja rikastamisen kaikissa tutkituissa vaiheissa. Sitova raja-arvo ylittyi murskauksen yhteydess\u00e4, miss\u00e4 ylitys oli 4-11-kertainen raja-arvoon n\u00e4hden. Rikastushiekasta otetussa n\u00e4ytteess\u00e4 oli huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitumaisia tremoliitti-mineraalista lohjenneita kappaleita.\u201d.<\/p>

                            Hakija viittaa teett\u00e4miens\u00e4 asbestitutkimusten tuloksiin. Rikastushiekan analyysit suoritti Institute of Occupational Medicine IOM ja tuloksissa viitataan julkaisuun Paterson & Cooke 2020.\u00a0 Koerikastuksen ty\u00f6turvallisuusmittaukset tehtiin Asbe Oy:n toimesta. Kumpaakaan dokumenttia ei ole toimitetussa hakemusmateriaalissa eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ole toimitettu lupaviranomaiselle.<\/p>

                            Saatavilla olevilla tiedoilla asbestikuitujen kartoitus on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja suppeat tutkimukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4ilyn Hakijan v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 asbestin aiheuttamia riskej\u00e4 kohtaan. Perustuslain 20 \u00a7:n ja \u00c5rhusin sopimuksen mukaan asianosaisilla tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4t tiedot kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Asbestin osaltakaan n\u00e4in ei ole.<\/p>

                            Ty\u00f6terveyslaitoksen laatiman Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille -ohjeistuksen mukaan asbesti- ja kuituselvityksen on katettava koko se alue, jolla louhintaa on tarkoitus suorittaa, ja sen on koskettava yht\u00e4 lailla sek\u00e4 malmi- ett\u00e4 sivukive\u00e4. Asbesti- ja kuituselvityksen on katettava asbestin, muiden kuitumineraalien ja niiden ei-kuitumaisten muotojen esiintyminen. (Ty\u00f6terveyslaitos, Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille, 2016). Hakemuksessa on oletettu malmilla ja sivukivell\u00e4 olevan samankaltaisia piirteit\u00e4 eik\u00e4 vastoin Ty\u00f6terveyslaitoksen ohjeistusta ole esitetty asbesti- ja kuituselvityksi\u00e4 sek\u00e4 malmikivelle ett\u00e4 sivukivelle.<\/p>

                            Puutteellisten selvitysten vuoksi j\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilys, ett\u00e4 hakemus aiheuttaa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 49 \u00a7:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa.<\/p>

                            Rikastushiekasta otetussa n\u00e4ytteess\u00e4 oli huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitumaisia tremoliitti-mineraaleista lohjenneita kappaleita. Hakemuksessa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201ct\u00e4llaisten kuitujen terveysvaikutuksista on v\u00e4h\u00e4n tutkimustuloksia, mutta nykyisen tiedon valossa t\u00e4llaisten kuitujen fysiologiset haitat oletetaan huomattavaksi rajoittuneemmaksi kuin asbestin.\u201d ANSES (Ranskan elintarvike-, ymp\u00e4rist\u00f6terveys- ja ty\u00f6terveysvirasto, 2015)\u00a0 mukaan ei voida poissulkea aktinoliitin, antofylliitin, tremoliitin, gruneriitin ja riebeckiitin fragmenttien terveysriski\u00e4 (ANSES, 2015).<\/p>

                            Aikaisemmin luultiin, etta\u0308 vain tietyt mitat ta\u0308ytta\u0308va\u0308t ns. asbestiformiset kuidut ovat terveysriskin kannalta olennaisia. Tuolloin myo\u0308s mitattiin ja tutkittiin vain na\u0308ita\u0308 kuituja. Nykyisten tutkimustietojen mukaan myo\u0308s muun mittaiset kuidut ja myo\u0308s kuitujen fragmentit ovat yhta\u0308 lailla syo\u0308pa\u0308a\u0308, erityisesti mesotelioomaa synnytta\u0308via\u0308 (ANSES 2015 ja Boulanger ym. 2014).<\/p>

                            Asbestikuidun aerodynaamisten ominaisuuksien vuoksi ne voivat levit\u00e4 tuulten mukana ainakin kymmenien kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu kaivosalueen ulkopuolella levi\u00e4vien asbestikuitujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai tautikuormaa.<\/p>

                            EU:n parlamentin t\u00e4ysistunto hyv\u00e4ksyi 3.10.2023 uuden direktiivin, jonka my\u00f6t\u00e4 asbestialtistumisen raja-arvoa alennettiin aiemmasta 0,1 asbestikuidusta kuutiosenttimetri\u00e4 kohden arvoon 0,01 asbestikuitua kuutiosenttimetri\u00e4 kohden. Uusi raja-arvo astui voimaan heti. Ty\u00f6terveyslaitoksen julkaisussa \u201cHiukkaset ja melu kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kaivosymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u201d (2016) mitattiin ilman asbestipitoisuuksia nimelt\u00e4 mainitsettomassa avolouhoksessa. Asbestipitoisuus oli poravaunun hytissa\u0308 0,02 – 0,03 kuitua\/cm3 ja rikastamon myllyhallissa 0,03 \u2013 0,08 kuitua\/cm3 eli uusien raja-arvojen puitteissa ilman asbestipitoisuus oli jatkuvasti liian korkea. Hakija ei ole esitellyt lainkaan mill\u00e4 keinoin aikoo varmistaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden riitt\u00e4v\u00e4n suojautumisen asbestialtistukselta.<\/p>

                            1. URAANI<\/strong><\/li><\/ol>

                              Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnassa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n uraanin m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja pitoisuuksia, eik\u00e4 esitetty selvityksi\u00e4 sen uraanin k\u00e4sittelyst\u00e4 aiheutuvien kemiallisten ja ekologisten haittavaikutusten arvioimisesta YVA-lain uraanipyk\u00e4l\u00e4n velvoittamalla tavalla.<\/p>

                              Hakemuksessa esitetyt rikastusj\u00e4tteiden uraanipitoisuudet eiv\u00e4t ole osoitus kaivostoiminnan yhteydess\u00e4 k\u00e4sitellyn uraanin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja pitoisuudesta, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rikastusj\u00e4tteeseen j\u00e4\u00e4neest\u00e4 uraanim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Uraani on muita metalleja herkemmin liukeneva happamaan rikastusliuokseen, eik\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt uraanim\u00e4\u00e4r\u00e4 kerro kuinka paljon kiviaineksesta on liotettu uraania pois, eik\u00e4 sit\u00e4 minne tuo liuotettu uraanim\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaivosprosessissa joutunut.<\/p>

                              Hakija on ensik\u00e4dess\u00e4 arvioinut, ettei uraanin kalkkisaostusta tarvita, koska j\u00e4tevesi on simuloinnin perusteella jo eritt\u00e4in puhdasta. Vain fosfori ja alumiini koaguloidaan pois. Joten, uraania ei ole ajateltu poistaa. Taulukon 11-2 mukaan uraania olisi vedess\u00e4 19 kg vuodessa. Mik\u00e4li uraanin saostamista pois j\u00e4tevedest\u00e4 ei tehd\u00e4, kiviaineksesta liuennut uraanin hajoamissarjan tuotteet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t j\u00e4teveden mukana Kemijokeen, mutta t\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ei ole hakemuksessa arvioitu riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>

                              Uraanin myrkyllisyys on haitallista vesiekologialle, ja uraanin hajoamissarjen tuotteet ovat haitallisia ty\u00f6terveydelle ja kaivosymp\u00e4rist\u00f6n puhtaudelle.<\/p>

                              Koska uraania on malmiossa koko hankkeen alueella, tulisi uraanin hajoamissarjan tuotteet pyrki\u00e4 minimoimaan, est\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n j\u00e4tteet sek\u00e4 uraani ottaa huomioon koko kaivoksen luvituksessasek\u00e4 kaivosty\u00f6ntekij\u00f6iden terveysseurannassa. Uraanin hajoamissarjan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 aiheutuu terveyriskej\u00e4 ja\u00a0\u00a0 ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/p>

                              Koska muistuttajilla ei ole tiedossa kaikki kairausdata, vastoin \u00c5rhusin sopimuksen vaatimuksia ja Perustuslain 20 \u00a7:\u00e4\u00e4, uraanin m\u00e4\u00e4r\u00e4n tarkka arviointi ei ole mahdollista.<\/p>

                              1. VESITASE, KSANTAATIT JA P\u00c4\u00c4ST\u00d6T<\/strong><\/li><\/ol>

                                \u00a0<\/strong><\/p>

                                \u00a0<\/strong>Rikastamon vesitaseen kuvauksessa on mit\u00e4 ilmeisimmin unohtunut rikkihapon ja kalkin k\u00e4ytt\u00f6 laskelmista perustuen Hakijan ilmoittamaan rikastamolta poistuvan prosessiveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuarvioon. Todellinen sulfaattipitoisuus voi olla 3 \u2013 5 kertainen. Rikastamon prosessiveden kiertoaste vaikuttaa liian korkealta, eli prosessissa on ilmeinen kipsaantumisriski. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempiin j\u00e4tevesim\u00e4\u00e4riin. Hakijan tulisi toimittaa n\u00e4ht\u00e4ville koerikastusraportti, jotta laskelmat voidaan tarkistaa.<\/span><\/p>

                                Kaivannaisj\u00e4tesuunnitelmassa ilmenee, ett\u00e4 rikastushiekka-altaan pohjan ja patovallien l\u00e4pi suotuu merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 prosessivett\u00e4. Kysymyksess\u00e4 on yli 1.000.000 m3<\/sup> vuodessa kaikkein korkeimmin kuormittunutta j\u00e4tevett\u00e4, josta vain puolet oletetaan saatavan talteen, eli nettoh\u00e4vi\u00f6 on yli 500.000 m3<\/sup> vuodessa. Koska kaivannaisj\u00e4tedirektiivin mukaan ei ole mahdollista sallia n\u00e4in suurten j\u00e4tevesim\u00e4\u00e4rien karkaaminen pohjavesin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, on pohjan tiiveys parannettava asetusten mukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puhdistukseen ohjattavan kokonaisj\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kuormitusta vastaavasti. Laskelmia tulee korjata t\u00e4lt\u00e4kin osin.<\/p>

                                Hakemuksessa esitell\u00e4\u00e4n ksaantinpoiston tutkimussuunnitelma, jonka toimivuudesta ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta miljoonien kuutioiden vesim\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittelyyn vuodessa ei ole viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietoa. Suunnitelman mukaan j\u00e4teveden pH pit\u00e4\u00e4 laskea arvoon 4 ja k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen taas neutraaliksi. T\u00e4m\u00e4 kuluttaa merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n happoa ja em\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 muuttaa j\u00e4teveden koostumusta niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 ilman uutta laskentaa ei voida lupaa my\u00f6nt\u00e4\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>

                                Kemijokeen johdettavan j\u00e4teveden koostumusarviointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymysmerkkej\u00e4. Usean metallin j\u00e4\u00e4nn\u00f6spitoisuus kalkkisaostuksen j\u00e4lkeen alittaa moninkertaisesti kyseisen metallin hydroksidin alimman liukoisuusrajan. Hakija ilmoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 kuparin pitoisuus voisi minimiss\u00e4\u00e4n olla 3 pikogrammaa litrassa (0,003 \u00b5g\/l), vaikka kupari on yksi p\u00e4\u00e4metalleista koko kaivostoiminnassa. T\u00e4m\u00e4 ei ole uskottavaa.<\/p>

                                Hankkeen typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4 ja vastoin Kemijoen vesienhoitosuunnitelmaa, jossa keskeisen\u00e4 tavoitteena on joen typpipitoisuuden alentaminen 11%. Hakemuksesta puuttuu esitys typenpoistomenetelm\u00e4st\u00e4. Hakijan ilmoittama typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 vaikuttaa aliarvioidulta ottaen huomioon Hakijan ilmoittaman suuren vuotuisen r\u00e4j\u00e4hdysainem\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>

                                Hakemuksessa esitetyt fluoridikuormat vesist\u00f6iss\u00e4 ovat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuria. Fluoridi on hyvin toksista kaloille ja my\u00f6s selk\u00e4rangattomille eli\u00f6ille jo hyvin pienin\u00e4 pitoisuuksina. Hakemuksesta puuttuu arvio fluoridin haitoista.<\/p>

                                Kemijokeen on suunnitteilla pumppuvoimaloita, joiden johdosta virtausvaihtelut tulevat entisest\u00e4\u00e4n voimistumaan. Syntyy uusia alivirtaamatilanteita. T\u00e4m\u00e4 on uusi asia, jota Hakija ei ole huomioinut.<\/p>

                                Asiaa on tarkemmin kuvattu Leif Ramm-Schmidtin lausunnossa, katso liite 2.<\/p>

                                1. PURKUPUTKEN LINJA<\/strong><\/li><\/ol>

                                  \u00a0<\/strong><\/p>

                                  Hakija on esitt\u00e4nyt linjauksen purkuputkelle. Putken linjalle osuu useita pienvesi\u00e4, joihin kohdistuu kaivuut\u00f6iden vuoksi kiintoainekuormitusta. Kiintoaines tiivist\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virtavesiuomaa ja pilaa arvokalojen lis\u00e4\u00e4ntymis- ja pienpoikasalueet. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt toimenpiteit\u00e4, joilla kaivuut\u00f6iden haitalliset vaikutukset estet\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi purkuputken rinnalle teht\u00e4neen huoltotie. Hakija ei ole esitt\u00e4nyt tietoja huoltotiest\u00e4, joten sen vaikutuksia alueen luontoon ja vesist\u00f6ihin ei voida arvioida. Purkuputken linjalla on happamia sulfaattimaita. Hapettuvat sulfidit muodostavat rikkihappoa, mik\u00e4 on eritt\u00e4in myrkyllist\u00e4 vesieli\u00f6st\u00f6lle. Hakijan on esitett\u00e4v\u00e4 suunnitelma huoltotiest\u00e4 ja sen luontovaikutuksista ja suunnitelma, kuinka vahingot estet\u00e4\u00e4n. Huoltotie ylitt\u00e4\u00e4 monilta kohdin virtaveden. Ylityskohtiin on teht\u00e4v\u00e4 silta tai muu vastaa rakenne, joka ei est\u00e4 vesieli\u00f6st\u00f6\u00e4 liikkumasta jokiuomaa my\u00f6ten.<\/p>

                                  Kaivosalue ja purkuputken tekeminen tuhoaisivat mm. suovalkkua, jonka h\u00e4vityksen ja uudelleen istutuksen paikallinen luvittaja toki on jo siunannut. Uudelleen istutuksen onnistuminen on ep\u00e4varmaa. Hakemuksessa ei ole ollenkaan pohdittu, ett\u00e4 purkuputki voisi vuotaa ja siit\u00e4 tihkuisi j\u00e4tevett\u00e4 johonkin kohtaan maastossa. Hakemuksessa ei ole pohdittu, miten mahdolliset pienet vuodot kartoitettaisiin, sill\u00e4 todellisuudessa muoviputket ja niiden liitokset vuotavat varsin usein eri syist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>

                                  1. SULKEMISSUUNNITELMA<\/strong><\/li><\/ol>

                                    Sulkemissuunnitelman (Liite 4.02) sivulla 67 todetaan \u201dKaivannaisj\u00e4tealueiden suotovesien laatu on heikko tai niit\u00e4 muodostuu erityisen paljon: kuorma pohjaveteen ja\/tai vastaanottaviin vesist\u00f6ihin muuttuu liian suureksi. Pohjaveden ja pintavesien tila heikkenev\u00e4t. (…) Ruonajoki on suhteellisen pieni virtavesi ja sen kalakanta on herkk\u00e4. Alapuolinen vesist\u00f6 on lis\u00e4ksi Natura-vesist\u00f6.\u201d Sulkemissuunnitelman (liite 4.02) sivulla 100 todetaan, ett\u00e4 aktiivinen puhdistaminen lopetetaan ja vesien annetaan valua ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla toimittaessa Ruonajoen\u00a0 ja sit\u00e4 kautta Simojoen vedenlaatu s\u00e4ilyy heikkona vuosisatoja ja kalakannat sek\u00e4 muu vesieli\u00f6st\u00f6 vaarantuvat. J\u00e4tekivikasojen suotuvat rakenteet tulevat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n riskin toteutumisen vaaraa<\/p>

                                    Kaivoksen sulkemiseen ja j\u00e4lkihoitotoimintojen varmistamiseksi tarpeellinen vakuusvaatimusehdotus on perusteeton: se ei perustu todellisiin suunnitelmiin eik\u00e4 selvityksiin perustuviin arviointeihin ko. toimenpiteiden kustannuksista. Esitetty peittokustannusten keskiarvo 7,8 EUR\/m2<\/sup> ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ole riitt\u00e4v\u00e4, kun vaatimuksena on vaarallisten j\u00e4tteiden peitt\u00e4minen tiiviill\u00e4 rakenteilla. Tyypillinen kustannus on 30 \u2013 40 EUR\/m2<\/sup> (viite BREF-asiakirjat).<\/p>

                                    Suunnitelmissa esitetty ohut kasvukerros ei ole riitt\u00e4v\u00e4 lopulliseksi rakenteeksi est\u00e4m\u00e4\u00e4n sade- ja sulamisvesien imeytymist\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja edelleen huuhtomaan ja liuottomaan rikastushiekasta haitallisia aineita. Jos pintarakenne on l\u00e4p\u00e4isev\u00e4, pohjarakenteeseen kohdistuva hydraulinen ja kemiallinen kuormitus jatkuu, vaikka t\u00e4ytt\u00f6vaihe on jo loppunut. Tehokas pintarakenne koostuu pinnan muotoilusta, huonosti vett\u00e4l\u00e4p\u00e4isev\u00e4st\u00e4 tiivistyskerroksesta ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevasta kuivatuskerroksesta sek\u00e4 ylimp\u00e4n\u00e4 olevasta pintakerroksesta, joka toimii vesivarastona ja kasvualustana sek\u00e4 tiivistyskerroksen routasuojauskerroksena (Ali-Tolppa 2021). Sulamishetki on tyypillisesti pintarakenteen vesitaseen kannalta kuormittavin tilanne, jolloin pintakerroksen vedenpid\u00e4tyskyky ja varastokapasiteetti ylittyy etenkin, jos kaltevuudet ovat pieni\u00e4. \u00c4mm\u00e4ssuolle rakennetuissa pintakoerakenteissa, joiden kaltevuus on 1:7, todettiin, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4 moreenista rakennettu pintakerros l\u00e4p\u00e4isi rakenteeseen kertyv\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 72 % ja pintavalunnan osuus oli 30 % (haihdunta ei ole mukana vesim\u00e4\u00e4riss\u00e4) (Reiman A. 2019). Moreeni ei siten ole tehokas pintarakenne, jos halutaan est\u00e4\u00e4 veden p\u00e4\u00e4sy t\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (ks. tarkemmin Minna Lepp\u00e4sen lausunto, liite 1)\u00a0<\/p>

                                    1. SOSIOEKONOMISISTA VAIKUTUKSISTA <\/strong><\/li><\/ol>

                                      Vaikutukset muihin elinkeinoihin<\/strong><\/p>

                                      Simojoen lohikannan tila vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kaupallisen kalastuksen toimintamahdollisuuksiin ja puuttuu siten kalastajien perustuslain 15 \u00a7:n ja 18 \u00a7:n turvaamiin oikeuksiin. Lohella on rannikkokalastuksen tulonmuodostuksessa merkitt\u00e4vin rooli juuri Per\u00e4meren alueella. Lohi kuuluu EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kautta kiinti\u00f6ill\u00e4 s\u00e4\u00e4delt\u00e4viin lajeihin. EU:n yhteist\u00e4 kalastuspolitiikkaa koskevan perusasetuksen 1380\/2013 tavoitteiden mukaisesti kalastusmahdollisuudet (kalastuskiinti\u00f6t) tulee asettaa niin, ett\u00e4 kalakantojen hy\u00f6dynt\u00e4minen kest\u00e4v\u00e4n enimm\u00e4istuoton mukaisesti saavutettaisiin mahdollisimman pian ja viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2020 menness\u00e4 kaikkien kalakantojen osalta.<\/p>

                                      Lohen kalastusmahdollisuuksien asettaminen perustuu kansainv\u00e4lisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantoon, jossa huomioidaan It\u00e4meren eri lohikantojen mahdollisuudet saavuttaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 enimm\u00e4istuottoa vastaava taso vaelluspoikastuotannolla mitattuna. Lohen kalastuskiinti\u00f6t ovat siis suoraan riippuvaisia eri lohijokien vaelluspoikastuotannosta. Simojoen vaelluspoikastuotanto on toistaiseksi selv\u00e4sti sek\u00e4 YKP:n tavoitetason, ett\u00e4 Suomen lohi- ja meritaimenstrategiassa (Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s 2014) asetetun 80 % minimitavoitteen alapuolella. Lohen kohdennettu kaupallinen kalastus on ollut vuodesta 2022 kielletty\u00e4 It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla ja vuoden 2024 koskevassa kalastuskiinti\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 EU:n kalastusneuvosto laajensi kieltoaluetta siten, ett\u00e4 lohen kaupallinen kohdennettu kalastus on sallittua vain Per\u00e4merell\u00e4 (ICES osa-alue 31). Perusteluna p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle oli Selk\u00e4mereen laskevan Ruotsin Ljungan -joen lohikannan heikentynyt tila. Simojoen lohikannan heikentyminen voisi johtaa my\u00f6s Per\u00e4meren kaupallisen lohenkalastuksen kielt\u00e4miseen.<\/p>

                                      Lohen ohella Simojoen valuma-alueella tapahtuvat muutokset vaikuttavat potentiaalisesti my\u00f6s eritt\u00e4in uhanalaiseen vaellussiikaan sek\u00e4 erityisesti eritt\u00e4in uhanalaiseen meritaimeneen. Siika on saaliin arvossa mitattuna Suomen rannikkokalastuksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 saalislajeja ja Simojoki on Tornionjoen ohella merkitt\u00e4vin vaellussiian lis\u00e4\u00e4ntymisjoki Suomessa. Taimenkantojen tilasta Simojoessa ei ole selke\u00e4\u00e4 kuvaa, mutta vesipuitedirektiiviin seurantadatan perusteella taimenesta on Simojoella l\u00e4hinn\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 havaintoja. T\u00e4m\u00e4 indikoi Simojoen vesist\u00f6n taimenkannan olevan todella kriittisess\u00e4 tilassa. Meritaimenen heikosta tilanteesta kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 luonnonvarainen meritaimen rauhoitettiin uudella kalastusasetuksella (2016) kaikelta kalastukselta koko merialueella vuodesta 2019 alkaen.<\/p>

                                      Ammattikalastuksen ohella Simojoen kalakantojen ja jokiymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantaminen vaikuttaa olennaisesti matkailuelinkeinon kehitt\u00e4mismahdollisuuksiin. Voimakkaan merikalastuksen takia Simojoen nousulohim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n vaatimattomia, mik\u00e4 on luonnollisesti vaikuttanut my\u00f6s kalastusmatkailun suosioon. Kasvaneet lohim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kuitenkin lis\u00e4nneet kalastusmatkailijoiden kiinnostusta Simojokea kohtaan. Simojoki on hyv\u00e4n sijaintinsa takia eritt\u00e4in potentiaalinen kohde kalastusmatkailun kehitt\u00e4miseen, joten vaelluskalakantojen elvytt\u00e4misen ep\u00e4onnistuminen voi vaarantaa merkitt\u00e4v\u00e4sti tai jopa est\u00e4\u00e4 kalastusmatkailun kehitt\u00e4misen Simojoella. Simojoen kalastusmatkailun potentiaalista antaa viitteit\u00e4 se, ett\u00e4 Simojoen kanssa hyvin verrannollisella Ruotsin Byske-joella kalastusmatkailun arvo nousi 2010-luvulla 5,4 miljoonasta Ruotsin kruunusta 12,6 miljoonaan kruunuun (Melin 2015)<\/p>

                                      Isosyd\u00e4nmaan paliskunnan mukaan Suhangon kaivoksen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset alueen poronhoidolle ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4t. Kaivoshanke sijoittuu paliskunnan kev\u00e4t- ja kes\u00e4laidunalueille ja on t\u00e4ll\u00e4 alueella laiduntavien porojen, t\u00e4rke\u00e4 vasoma-alue.<\/p>

                                      Porojen seurantatiedot osoittavat porojen olevan kaivospiirin alueella kev\u00e4\u00e4st\u00e4 aina alkusyksyyn. Kaivoksen toteutuessa kaivospiiri ja sen vaikutusalueella olevat laidunalueet menetet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeniksi, ellei jopa lopullisesti.<\/p>

                                      Kaivoksen perustaminen tuhoaa alueella poronhoidon, joka on luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4v\u00e4 elinkeino, harjoittamismahdollisuudet. Hakijan esitt\u00e4m\u00e4 hanke on Poronhoitolain 2 \u00a7:n vastainen, koska siit\u00e4 aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle.<\/p>

                                      Kirjallisuus <\/strong><\/p>

                                      Alexander, M. 1971. Microbial Ecology. John Wiley & Sons, Inc. New York.<\/p>

                                      Ali-Tolppa, J. (2021) Kaatopaikan pintarakenteiden liukoisuusprosessit ja vesitase. Diplomity\u00f6, Tampereen yliopisto https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/136205<\/a><\/p>

                                      ANSES 2015. French Agency for Food, Environment and Occupational Health, What are the health effects on workers of cleavage fragments of quarried minerals? https:\/\/www.anses.fr\/en\/content\/what-are-health-effects-workers-cleavage-fragments-quarried-minerals<\/a><\/p>

                                      Camargo, J.A. 2003. Fluoride toxicity to aquatic organisms: a review. Chemosphere<\/em> 50: 251-264<\/p>

                                      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000\/60\/EY, 2000<\/p>

                                      https:\/\/eur-lex.europa.eu\/resource.html?uri=cellar:5c835afb-2ec6-4577-bdf8-756d3d694eeb.0010.02\/DOC_1&format=PDF<\/a><\/p>

                                      Fin\u00e9r, L. ym. 2020. Metsist\u00e4 ja soilta tuleva vesist\u00f6kuormitus 2020. Mets\u00e4Vesi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:6. Saatavilla < https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/162009<\/a> ><\/p>

                                      Guillaume Boulanger, Pascal Andujar4, Jean-Claude Pairon, Marie-Annick Billon-Galland, Chantal Dion6,Pascal Dumortier, Patrick Brochard, Annie Sobaszek, Pierre Bartsch1 Christophe Paris, and Marie-Claude Jaurand. Quantification of short and long asbestos fibers to assess asbestos exposure: a review of fiber size toxicity. Environmental Health 2014, 13:59. http:\/\/www.ehjournal.net\/content\/13\/1\/59<\/a><\/p>

                                      Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 It\u00e4meren alueelle. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s 16.10.2014. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 2015. Saatavilla < https:\/\/mmm.fi\/documents\/1410837\/1720364\/lohistrategia.pdf\/9b56926a-944c-4fc2-99cb-6573bb902d18<\/a> ><\/p>

                                      Karjalainen, J., Hu, X., M\u00e4kinen, M., Karjalainen, A., J\u00e4rvist\u00f6, J., J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, K. Sepponen, M. & Lepp\u00e4nen, M.T. 2023.\u00a0 Sulfate sensitivity of aquatic organism in soft freshwaters explored by toxicity tests and species sensitivity distribution. Ecotoxicology and Environmental Safety 258 (2023) 114984.\u00a0 <\/span>https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ecoenv.2023.114984<\/a><\/h1>

                                      Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022\u20132027. Lapin Ely-keskus<\/h1>

                                      https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/185060<\/p>

                                      Kemijoki Oy 2020, Ilmastolinjaus https:\/\/www.kemijoki.fi\/media\/raportit-ja-selvitykset\/ilmastolinjaus_kemijoki_oy.pdf<\/a><\/p>

                                      Lapin liitto, Lohikalojen nousu Isohaaran kalateiss\u00e4<\/p>

                                      Lohikalojen nousu Isohaaran kalateiss\u00e4<\/a><\/blockquote>