{"id":2423,"date":"2024-04-27T14:00:35","date_gmt":"2024-04-27T11:00:35","guid":{"rendered":"https:\/\/rajatlapinkaivoksille.fi\/?page_id=2423"},"modified":"2024-04-27T14:00:35","modified_gmt":"2024-04-27T11:00:35","slug":"leif-ramm-schmidtin-lausunto-20-3-2023-suhangon-ymparisto-ja-vesitalousluvista","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/rajatlapinkaivoksille.fi\/index.php\/leif-ramm-schmidtin-lausunto-20-3-2023-suhangon-ymparisto-ja-vesitalousluvista\/","title":{"rendered":"Leif Ramm-Schmidtin lausunto 20.3. 2023 Suhangon ymp\u00e4rist\u00f6- ja vesitalousluvista"},"content":{"rendered":"

Asiantuntijalausunto; Suhanko Arctic Platinum Oy, Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus Dnro PSAVI\/5695\/2023<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. <\/a> Johdanto<\/li>\n<\/ol>\n

    T\u00e4ss\u00e4 lausunnossa keskityn k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Suhanko Arctic Platinum Oy:n (Yhti\u00f6) kaivoksen vesip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 erityisesti sulfaatin ja ksantaattien osalta. Otan my\u00f6s kantaa esitettyihin puhdistusprosesseihin.<\/p>\n

    Sulfaatin osalta on ilmennyt ilmeinen virhe, kun tarkastelee prosessissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n rikkihapon ja kalkin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ainetaseen perusteella. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 prosessissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 rikkihappo ja kalkki ovat unohtuneet Yhti\u00f6n laskelmista.<\/p>\n

    Suuntaa antava laskelma osoittaa, ett\u00e4 rikastamon kiertoaste on liian korkea, ja sen takia prosessissa on merkitt\u00e4v\u00e4 riski kipsaantumisesta. Joko j\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4t\u00e4, tai rikastamon vesikiertoon on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kipsinpoisto. Hakemuksessa rikastusprosessin vesikierto ja virtaustiedot on puutteellisesti kuvattu.<\/p>\n

    Asian tarkistaminen vaatisi koerikastusraporttiin tutustumista. Raporttia ei ole julkaistu, vaikka siihen monessa kohdassa viitataan.<\/p>\n

    Rikastamon j\u00e4teveden osalta on tarkasteltava rikastehiekka-altaalta prosessiin palautuvaa ja altaalta poispumpattavaa vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 laskelmassa ilmenee, ett\u00e4 altaan pohjan ja patovallien l\u00e4pi suotuu merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 prosessivett\u00e4. Kysymyksess\u00e4 on yli 1 Mm3<\/sup> vuodessa, josta vain puolet oletetaan saatavan talteen, eli nettoh\u00e4vi\u00f6 on yli 0,5 Mm3<\/sup> vuodessa. Koska kaivannaisj\u00e4tedirektiivin mukaan ei ole mahdollista sallia n\u00e4in suurten j\u00e4tevesim\u00e4\u00e4rien karkaaminen pohjavesin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, on pohjan tiiveys parannettava huomattavasti. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puhdistukseen ohjattavan kokonaisj\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kuormitusta vastaavasti. Laskelmia tulee korjata t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>\n

    Ksantaattien k\u00e4ytt\u00f6 on Yhti\u00f6n ilmoituksen mukaan enimmill\u00e4\u00e4n 500 t\/vuosi, jonka mukaan Yhti\u00f6 olisi Suomen suurin ksantaattien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Yhti\u00f6 toteaa, ett\u00e4 ksantaatit ovat niin myrkyllisi\u00e4 vesist\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 ksantaatit joka tapauksessa pit\u00e4\u00e4 hajottaa erillisess\u00e4 prosessissa. Ensisijassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ksantaatti on natriumetyyliksantaatti (SEX), joka luokitellaan kaikkein myrkyllisimm\u00e4ksi. Yhti\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6spitoisuuden turvalliseksi rajaksi 0,47 \u00b5g\/l vastaanottavassa vesist\u00f6ss\u00e4, jota voitaneen pit\u00e4\u00e4 oikean suuntaisena, vaikkakin esim. Australiassa puhutaan viel\u00e4 paljon pienemmist\u00e4 pitoisuuksista. Yhti\u00f6n konsultin (AFRY) n\u00e4kemys ksantaateista ja niiden myrkyllisyydest\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttunut muihin aikaisempiin hankkeisiin verrattuna, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 positiivisena asiana.<\/p>\n

    Hakemuksessa on tutkimussuunnitelma ksantaattien ensisijaisesta puhdistusprosessista, jossa ksantaatit hapetetaan vetyperoksidilla alhaisessa pH:ssa (pH = 4). Prosessi on k\u00e4sitykseni mukaan toimiva, osin jo alhaisen pH:n takia, mutta n\u00e4in suurten vesim\u00e4\u00e4rien hapotus rikkihapolla kyseiseen pH-tasoon kuluttaa merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n happoa, jota Yhti\u00f6 ei ole huomioinut p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmassa, koska kokeet oli viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Hapan vesi pit\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen neutraloida sopivalla kemikaalilla, jota ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole huomioitu laskelmissa. Veden alkaliniteetti on korkea, joka johtaa suureen haponk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sulfaattipitoisuus nousee edelleen tuntemattomalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. K\u00e4sittely nostaa j\u00e4teveden kokonaissuolapitoisuutta kun my\u00f6s vastaava kationim\u00e4\u00e4r\u00e4 huomioidaan. Hajoamistuote rikkihiili voi edelleen aiheuttaa vaaraa talvella, kun se ei p\u00e4\u00e4se haihtumaan vesist\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4kannen takia. T\u00e4m\u00e4n johdosta vesitase ja p\u00e4\u00e4st\u00f6arvio pit\u00e4\u00e4 laskea uudelleen, kun tieto puhdistuskokeesta on saatu.<\/p>\n

    Yhti\u00f6n ilmoittama typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 vaikuttaa raskaasti aliarvioidulta verrattuna muihin joko toiminnassa tai suunnitteilla oleviin kaivoksiin verrattuna.<\/p>\n

    Typpip\u00e4\u00e4st\u00f6 romuttaa Kemijoen vesienhoitosuunnitelman v. 2022 – 2027, jossa tavoitteena on typpip\u00e4\u00e4st\u00f6jen alentaminen 11%. Yhti\u00f6lle tulee asettaa tiukka typenp\u00e4\u00e4st\u00f6raja.<\/p>\n

    Kemijokeen johdettavan j\u00e4teveden koostumusarviointi ei vaikuta uskottavalta. Usean metallin j\u00e4\u00e4nn\u00f6spitoisuus kalkkisaostuksen j\u00e4lkeen alittaa moninkertaisesti kyseisen metallin hydroksidin alimman liukoisuusrajan. Yhti\u00f6 ilmoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 kuparin pitoisuus voisi minimiss\u00e4\u00e4n olla 3 pikogrammaa litrassa (0,003 \u00b5g\/l), vaikka kupari on yksi p\u00e4\u00e4metalleista koko kaivostoiminnassa. T\u00e4m\u00e4 ei ole uskottavaa.<\/p>\n

    Virheist\u00e4 johtuen Yhti\u00f6n vesist\u00f6vaikutusarviointeja ei voi pit\u00e4\u00e4 p\u00e4tevin\u00e4 eik\u00e4 uskottavina.<\/p>\n

    Yhti\u00f6 on tarkastellut yhteisvaikutusta Kemijokeen j\u00e4tevetens\u00e4 laskevien muiden kaivosten kanssa mutta ei suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa.<\/p>\n

    Yhti\u00f6n YVA-selostuksessa vuodelta 2013 todetaan, ett\u00e4 hanke sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rikasteiden jatkojalostuksen metalleiksi samalla alueella hydrometallurgisessa prosessissa (Platsol). Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 suunnitelma viel\u00e4 on voimassa, pit\u00e4isi se sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 hakemukseen, jotta prosessin lis\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja muut vaikutukset tulevat selvitetyksi jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

    Sis\u00e4llysluettelo<\/strong><\/p>\n

      \n
    1. Johdanto<\/strong>. 1<\/a><\/li>\n
    2. Sulfaatti ja sulfaatin ainetase<\/strong>. 3<\/a><\/li>\n<\/ol>\n

      2.1 Rikkihapon k\u00e4ytt\u00f6. 3<\/a><\/p>\n

      2.2 Rikastehiekkavaraston pohjarakenteiden tiiveys. 4<\/a><\/p>\n

      2.3 Rikastamon vesitase ja riski kipsin saostumisesta. 5<\/a><\/p>\n

      2.4 Sulfaatin turvallinen pitoisuus vesist\u00f6ss\u00e4. 7<\/a><\/p>\n

        \n
      1. Ksantaateista<\/strong>. 10<\/a><\/li>\n<\/ol>\n

        3.1 Yleist\u00e4. 10<\/a><\/p>\n

        3.2 Ksantaattien analytiikan haasteet. 11<\/a><\/p>\n

        3.3 Ksantaattien puoliintumisajat. 11<\/a><\/p>\n

        3.4 Ksantaattien myrkyllisyys vesist\u00f6ss\u00e4. 12<\/a><\/p>\n

        3.5 Kommentteja ksantaattien poistomenetelm\u00e4st\u00e4. 13<\/a><\/p>\n

          \n
        1. J\u00e4teveden k\u00e4sittelymenetelmist\u00e4<\/strong>. 14<\/a><\/li>\n<\/ol>\n

          4.1 Koagulointi ja kalkkisaostus. 14<\/a><\/p>\n

          4.2 Typenpoisto. 15<\/a><\/p>\n

          4.3 Fluoridi 15<\/a><\/p>\n

            \n
          1. Hydrometallurginen prosessi<\/strong> 16<\/a><\/li>\n
          2. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong>. 16<\/a><\/li>\n<\/ol>\n

            Kirjallisuusviitteet. 17<\/a><\/p>\n

            LIITE 1 Australian ja Uuden Seelannin viranomaisten n\u00e4kemys ksantaattien turvallisesta alarajasta ja k\u00e4sittelyst\u00e4<\/strong>\u00a0 19<\/a><\/p>\n

            <\/a>\u00a0<\/strong><\/p>\n

              \n
            1. <\/a> Sulfaatti ja sulfaatin ainetase<\/li>\n<\/ol>\n

              \u00a0 <\/a>2.1 Rikkihapon k\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n

              Yhti\u00f6 ilmoittaa hakemuksen kemikaalitaulukossa, ett\u00e4 rikastusprosessissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 98% rikkihappoa 3.700 tonnia vuodessa malmim\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa 10 Mt vuodessa. T\u00e4m\u00e4 vastaa sulfaattina (SO4<\/sub>2-<\/sup>) 3.550 tonnia. Prosessivedess\u00e4 olevaan kokonaissulfaattim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 alhaisessa pH:ssa kiisupitoisesta malmista liukeneva sulfaatti sek\u00e4 j\u00e4teveden k\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 rautasulfaatti. N\u00e4m\u00e4 nostaisivat j\u00e4teveden vuotuisen sulfaattim\u00e4\u00e4r\u00e4n viel\u00e4 suuremmaksi. Lis\u00e4ksi ksantaattien hajotusprosessista tulee merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 sulfaattia johtuen pH s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

              Ymp\u00e4rist\u00f6lupahakemuksen taulukon 11-2 mukaan Kemijokeen johdettavan veden sulfaattipitoisuus on vain 100 \u2013 200 mg\/l, joka vastaa vain enint\u00e4\u00e4n 1.854 t sulfaattia vuodessa. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hakemuksen mukaan j\u00e4teveden k\u00e4sittelyn ja koko kaivostoiminnan sulfaattim\u00e4\u00e4r\u00e4n eli siin\u00e4 on mukana kaivosj\u00e4tteiden kuivatusvesien ja aluevesien sulfaatti. Rikastuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 rikkihappo nostaisi pitoisuuden yli 700 mg\/l, jos olettamuksena on, ett\u00e4 20 % j\u00e4\u00e4 rikastehiekkaan ja j\u00e4tevesim\u00e4\u00e4r\u00e4 on 4 Mm3<\/sup> vuodessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Kemijokeen pumpattavan j\u00e4teveden sulfaattipitoisuuden tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1.000 mg\/l, eli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5-kertainen Yhti\u00f6n arvioon n\u00e4hden.<\/p>\n

              Vesivarastoaltaan j\u00e4lkeisess\u00e4 kalkkisaostusprosessissa sulfaatti ei poistu, koska Yhti\u00f6n oman arvion mukaan ollaan paljon alle kipsin kyll\u00e4isyysrajan. Kipsin saostuminen prosessissa pit\u00e4\u00e4 joka tapauksessa est\u00e4\u00e4, koska se on prosessille turmiollista, katso kohta 2.3 alla.<\/p>\n

              Yhti\u00f6lt\u00e4 tulee pyyt\u00e4\u00e4 selvityst\u00e4 siit\u00e4 mihin sulfaatti h\u00e4vi\u00e4\u00e4! <\/strong>Rikastehiekkojen huokosvesiin j\u00e4\u00e4 tosin osa sulfaatista, mutta suurin osa siirtyy veden mukana j\u00e4teveteen. Sadevesi huuhtelee osan sulfaatista pois rikastehiekasta, johon ei siten j\u00e4\u00e4 paljoakaan sulfaattia. Kemijokeen johdettavan sulfaattikuorman pit\u00e4isi olla moninkertainen Yhti\u00f6n laskelmiin verrattuna, jotta prosessin rikkihapon k\u00e4ytt\u00f6 tulisi huomioiduksi.<\/strong><\/p>\n

              Sulfaatin ainetase osoittaa kiistatta, ett\u00e4 Yhti\u00f6n laskelmat ovat virheelliset<\/strong>! Koska laskelmat ovat vaikutusarvioinnin pohjana, nekin ovat kaikki virheelliset ja raskaasti aliarvioidut.<\/p>\n

              Virheest\u00e4 johtuen Yhti\u00f6 katsoo, ettei tarvitse asettaa p\u00e4\u00e4st\u00f6rajaa sulfaatille. Yll\u00e4 olevan perusteella raja pit\u00e4\u00e4 ehdottomasti asettaa.<\/p>\n

              Vastaavanlainen virhe esiintyi sek\u00e4 Hannukainen Miningin ett\u00e4 Kaunis Ironin YVA-asiakirjoissa ja ymp\u00e4rist\u00f6lupahakemuksissa. Hannukaisen osalta yhti\u00f6 esitti YVA:ssa, ett\u00e4 rikkihappo \u201dh\u00e4vi\u00e4\u00e4 prosessissa\u201d, kuten l\u00e4hes kaikki muutkin kemikaalit [Viite 1, taulukko 8-7]. Seh\u00e4n ei ole mahdollista. Kaunis Ironin kohdalla rikkihappo oli vain \u201dunohtunut\u201d simuloinneista. Kun allekirjoittanut huomautti asiasta, kumpikin yhti\u00f6 my\u00f6nsi virheens\u00e4 ja teki korjauksen laskelmiinsa. Vesist\u00f6\u00f6n ohjautuva sulfaattim\u00e4\u00e4r\u00e4 jopa 5-kertaistui YVA:n verrattuna. Mutta korjauksessa erityisesti Kaunis Iron unohti, ett\u00e4 sulfaatti on anioni, joka kemian lakien mukaan aina vaatii vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kationeja eli metalleja. Nyt ionitasapaino oli raskaasti virheellinen. Samanlainen moninkertainen virhe paljastui my\u00f6s AA Sakatti Miningin YVA-selostuksessa. Virhe n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt toistuvan Suhangonkin kohdalla!<\/p>\n

              Kun Yhti\u00f6 seuraavaksi korjaa sulfaattim\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n, on t\u00e4m\u00e4 asia otettava huomioon. Se siis tarkoittaa, ett\u00e4 prosessivesialtaan metallim\u00e4\u00e4r\u00e4t kemian lakien mukaan my\u00f6s tulee nostaa vastaavasti.<\/p>\n

              <\/a>2.2 Rikastehiekkavaraston pohjarakenteiden tiiveys<\/h2>\n

              Yhti\u00f6 ilmoittaa j\u00e4tehuoltosuunnitelmassa (Hakemuksen Liite 4.01), ett\u00e4 rikastehiekka-altaan pohjan ja patovallien l\u00e4pi suotuu yli 1 Mm3<\/sup> j\u00e4tevett\u00e4 pohjavesiin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Yhti\u00f6 olettaa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 \u00a0saadaan talteen n. 50% ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vett\u00e4 reunaojiin ja pumppaamalla vesi takaisin altaalle. Nettoh\u00e4vi\u00f6 olisi yli 0,5 Mm3<\/sup> vuodessa, eli yli 10% koko j\u00e4tevesivirrasta, mik\u00e4 on todella suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, koko m\u00e4\u00e4r\u00e4n annetaan vuotaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Rikastehiekka luokitellaan Yhti\u00f6n mukaan vaaralliseksi j\u00e4tteeksi. Kaivannaisj\u00e4tedirektiivin ja ymp\u00e4rist\u00f6lain mukaan ei voida sallia n\u00e4in suuria vuotom\u00e4\u00e4ri\u00e4. Huomautan, ett\u00e4 rikastehiekan vesi koostuu 90% rikastamon kiertovedest\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siten kaikkia prosessikemikaaleja, mit\u00e4 prosessissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mm. ksantaatteja. Yhti\u00f6 ei ole esitt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n laskelmaa kemikaalij\u00e4\u00e4mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 lukuunottamatta ksantaatteja. Ksantaattien osalta esiintyy kaksi toisistaan t\u00e4ysin erilaista skenaariota.<\/p>\n

              Altaan pit\u00e4\u00e4 olla ehdottoman tiivis. Viittaan t\u00e4lt\u00e4 osin muistutuksen kohtaan 1 J\u00e4tealueiden rakenteet. Kun asia korjataan, lis\u00e4\u00e4ntyy dekanttivesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ja poisjohdettavan j\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaavasti. Yhti\u00f6lt\u00e4 tulee vaatia korjausta laskelmiin ja pohjarakennesuunnitelmiin.<\/p>\n

              Olen seuraavissa laskelmissani l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 allas ei vuoda, koska asia pit\u00e4\u00e4 lain mukaan korjata. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa siis, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kautta ei h\u00e4vi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kemikaaleja pohjaveteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

              Yhti\u00f6lt\u00e4 tulee vaatia tiiviit pohja- ja pintarakenteet kaivannaisj\u00e4tteille.<\/strong><\/p>\n

              <\/a>2.3 Rikastamon vesitase ja riski kipsin saostumisesta<\/h2>\n

              Koko vesitase perustuu Yhti\u00f6n mukaan siihen, ett\u00e4 prosessissa on korkea veden kierr\u00e4tysaste. Yhti\u00f6 ei kuitenkaan ole tarkastellut, onko t\u00e4m\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista. Erityisen suuri riski on kipsin saostuminen prosessissa. Kipsi on hankala aine, se tukkii putket ja pinnoittaa prosessilaitteet, jos pitoisuudet ovat yli kyll\u00e4isyysrajan. Korkea sulfaattipitoisuus, kuten my\u00f6s muut liuenneet aineet haittaavat vaahdotuskemikaalien toimintaa ja alentavat saantoa. Turvallinen sulfaattipitoisuus prosessissa on luokkaa 1.000 mg\/l silloin, kun kalkkia on yli n. 500 mg\/l.<\/p>\n

              Yhti\u00f6n kuvaaman kaavion mukaan (Kuva 1), rikastamolta poistuvaa vett\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n suurelta osin takaisin rikastamoon, jossa joka kierroksella lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kalkkia ja rikkihappoa sek\u00e4 muita prosessikemikaaleja. Osa vedest\u00e4 poistetaan vesivarastoaltaalle ja sielt\u00e4 Kemijokeen koaguloinnin ja mahdollisesti kalkkisaostuksen j\u00e4lkeen. Sek\u00e4 rikkihappoa ett\u00e4 kalkkia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 3.700 t vuodessa. N\u00e4iden tulee pysy\u00e4 liukoisena prosessissa.<\/p>\n

              Vesienhallintasuunnitelman Liitteen 4 mukaan ns. dekanttivesi on vuosista riippuen vain 0,87 \u2013 1,5 Mm3<\/sup> vuodessa. Kemikaalien ainoa poistoreitti on t\u00e4m\u00e4n veden mukana, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ei saa vuotaa mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

              Annettujen kemikaalim\u00e4\u00e4rien perusteella pitoisuus nousee pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lis\u00e4tyn sulfaatin osalta tasolle 2.370 – 4.080\u00a0 mg SO4<\/sub>\/l.<\/p>\n

              Kalkin osalta pitoisuudet nousevat tasolle 1.330 \u2013 2.300 mg Ca\/l.<\/p>\n

              Vaikka laskelma jossain m\u00e4\u00e4rin on vain suuntaa antava, se selv\u00e4sti osoittaa, ett\u00e4 prosessissa on vakava kipsaantumisriski.<\/p>\n

              Rikastushiekka-altaan suunnitelmaselostuksessa, Liite 4.01 todetaan sivulla 12 seuraavaa:<\/p>\n

              \u201dRikastushiekka-altaalle tulevan prosessiveden sulfaattipitoisuus on suhteellisen <\/em><\/p>\n

              alhainen (~200 mg\/l).\u201d<\/em><\/p>\n

              Yll\u00e4 olevan laskelman perustella t\u00e4m\u00e4 arvio on t\u00e4ysin mahdoton. Onko Yhti\u00f6 todellakin l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 sulfaatti ja kalkki h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t prosessissa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n


              \nKuva 1. Rikastamon vesikierto ja kemikaalit. Kierr\u00e4tysaste on liian korkea, prosessi kipsaantuu! Rikastushiekka-altaan pohja vuotaa nettona 500.000 m3<\/sup> j\u00e4tevett\u00e4 pohjaveteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin turvalliseen tasoon, sulfaattia pit\u00e4\u00e4 poistaa rikastamon kiertovedest\u00e4. Tavanomainen kalkkisaostus ei riit\u00e4, koska siin\u00e4 sulfaattipitoisuus j\u00e4\u00e4 tyypillisesti 1.500 \u2013 2.000 mg\/l tasolle. Se voidaan saostaa tasolle 200 \u2013 300 mg\/l Ettringiittimenetelm\u00e4ll\u00e4, joka on suhteellisen kallis ja se tuottaa huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaaralliseksi luokiteltavaa lietett\u00e4. Toinen vaihtoehto on alentaa kierr\u00e4tysastetta ja lis\u00e4t\u00e4 raakavett\u00e4, joka taas lis\u00e4\u00e4 j\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Kemijokeen moninkertaisesti.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuvassa 2 on tyypillinen kipsin tukkima prosessiputki.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 2. Umpeen kipsaantuva prosessiputki<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Kipsiongelma on tunnettu maailmalla. Kipsin saostuminen on l\u00e4hes riippumaton pH-tasosta. Se syntyy yht\u00e4 lailla happamassa kuin em\u00e4ksisess\u00e4kin olosuhteessa. Ajo loppuu muutamassa kuukaudessa. Kipsin poisto laitteista joudutaan tekem\u00e4\u00e4n mekaanisesti. Kirjallisuudessa on useita viitteit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, mm. Nulty, 1991:<\/p>\n

               <\/p>\n

              \u201cDue to the very low solubility of calcium sulfate hydrates, the scales are deposited almost anywhere where calcium and sulfate are present in aqueous solutions. The result is fouled reactor walls, impellers and pumps, as well as clogged pipes. Gypsum scales are formed even at low pH and can only be removed mechanically\u201d<\/em> [Viite 2].<\/p>\n

               <\/p>\n

              Yhti\u00f6 viittaa koerikastukseen ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on tehty my\u00f6s prosessiveden kierr\u00e4tyst\u00e4. Annettujen pitoisuusarvojen mukaan on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mihin sulfaatti ja kalkki h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Vai, k\u00e4ytettiink\u00f6 sulfaattia paljon v\u00e4hemm\u00e4n tai ei lainkaan? Oliko koe vain laboratoriomittakaavassa?<\/p>\n

               <\/p>\n

              Asian tarkistamiseksi olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 saada koerikastusraportti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

              \u00a0<\/em><\/p>\n

              <\/a>2.4 Sulfaatin turvallinen pitoisuus vesist\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n

              Kemijoen luontainen sulfaattipitoisuus on 1,7 \u2013 3,7 mg\/l. Mik\u00e4li j\u00e4teveden todellinen pitoisuus on luokkaa 1.000 mg\/l (arvio, kohta 2.1 yll\u00e4), olisi se 500 kertaa taustapitoisuus. Joen suuri virtaama tosin laimentaa pitoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta siit\u00e4 huolimatta asiaan liittyy riskej\u00e4.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Yhti\u00f6 toteaa ymp\u00e4rist\u00f6lupahakemuksessa kohdassa 14.1.6. seuraavaa:<\/p>\n

               <\/p>\n

              \u201dSuomessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Brittil\u00e4isen Kolumbian arvoihin perustuvaa, suuntaa antavaa arvoa 105 mg\/l (tausta 5 mg\/l + enimm\u00e4ispitoisuus 100 mg\/l) (OpasNet Suomi 2014)\u201d.<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Yhti\u00f6n k\u00e4sitys on vanhentunut. Uusien tutkimusten mukaan kaivoksista johtuva vesist\u00f6jen kohonnut sulfaattipitoisuus on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan ei-toivottuja vaikutuksia biotooppeihin jo huomattavan paljon alhaisemmilla pitoisuuksilla. Muun muassa on havaittu, ett\u00e4 kalojen elohopeapitoisuus nousee jo alle 20 mg\/l sulfaattipitoisuuksissa [Viite 3]. Lis\u00e4ksi vesist\u00f6tyyppi muuttuu makeasta vedest\u00e4 murtovesityyppiseksi, kuten Kittil\u00e4n Seurujoessa tapahtui kaivoksen alkuvaiheessa ennen kuin vesi johdettiin isompaan vesist\u00f6\u00f6n, eli Loukiseen [Viite 4]. Kohonnut suolapitoisuus aiheuttaa osmoottista stressi\u00e4 organismeille, jotka ovat sopeutuneet hyvin alhaiseen suolapitoisuuteen. Mit\u00e4 pehme\u00e4mpi vesi, sit\u00e4 herkempi on vaikutus. Kemijoen veden kovuus luokitellaan eritt\u00e4in pehme\u00e4ksi.<\/p>\n

               <\/p>\n

              SYKE on v. 2023 esitt\u00e4nyt otettavaksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n huomattavan paljon alhaisempia AA-EQS ja MAC-EQS arvoja makeille vesist\u00f6ille. N\u00e4m\u00e4 arvot perustuvat Juha Karjalaisen tutkimuksiin [Viite 5]. T\u00e4ss\u00e4 vesikirpun lis\u00e4\u00e4ntyminen oli kaikkein herkin, alhaisimmillaan LC10 arvo oli 31 \u2013 66 mg\/l, keskiarvon ollessa 49 mg\/l. (LC10 = 10% eli\u00f6ist\u00e4 kuoli).<\/p>\n

               <\/p>\n

              SYKE on my\u00f6s todennut, ett\u00e4 sulfaateista voi olla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa makeissa vesiss\u00e4 [Viite 26]:<\/p>\n

               <\/p>\n

              \u201dKoko Suomen kattavan tutkimuksen mukaan vesist\u00f6ihimme p\u00e4\u00e4tyy sulfaattia noin miljoona tonnia vuodessa. T\u00e4t\u00e4 kuormitusta ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti huomioitu vesiensuojelussa. Sulfaatti voi muun muassa kiihdytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rvien rehev\u00f6itymist\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Sahlin & \u00c5gerstrand [Viite 6], on koonnut Ruotsin Hav- o Vattenmyndighetenin pyynn\u00f6st\u00e4 ekotoksisia tietoja sulfaatista. He ovat suositelleet AA-EQS-tasoksi 26 mg\/l<\/strong> ja MAC-EQS-tasoksi
              \n59,6 mg\/l.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Lis\u00e4ksi ECHA:n tietokanta antaa natriumsulfaatin PNEC-arvoksi niinkin alhaisen kuin 11,1 mg\/l<\/strong> [Viite 7]. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on k\u00e4ytetty AF-tekij\u00e4\u00e4 100, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on edelleen suuri ep\u00e4varmuus, kun kaikki biotoopit ja vaikutusmekanismit otetaan huomioon.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Taulukkoon 1 on koottu eri l\u00e4hteiden AA-EQS-, MAC-EQS- ja PNEC-arvoja. AA-EQS-arvot kuvaavat vuosikeskiarvoja (jatkuva kuormitus) ja MAC-EQS hetkellist\u00e4 maksimipitoisuutta.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Taulukko 1. Yhteenveto AA-EQS ja MAC-EQS arvoista perustuen eri l\u00e4hteisiin ja viranomaisiin.<\/em><\/strong><\/p>\n

              \u00a0<\/strong><\/p>\n

               <\/p>\n

              Arvot vaihtelevat riippuen l\u00e4hteest\u00e4. Mutta kaikki Suomessa ja Ruotsissa ehdotetut uudet arvot ovat huomattavan alhaiset. Turvallinen raja voisi olla niinkin alhainen kuin 10 – 15 mg\/l.<\/p>\n

              Viranomaiset ovat todenneet, ett\u00e4 sulfaatilla voi olla vaikutusta veden suolaisuuteen ja happipitoisuuteen, jotka ovat ekologisessa tilanarvioinnissa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Hapettomuus lis\u00e4\u00e4 fosforin, raskasmetallien ja metyylielohopean liukenemista pohjasedimenteist\u00e4. Kysymys ei siis ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mahdollisista suorista haitallisista vaikutuksista biotooppeihin.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Viittaan my\u00f6s suhteellisen tuoreeseen hallinto-oikeuden (HaO) p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, jossa Harjavallan BASF ei saanut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sulfaattia Kokem\u00e4enjokeen 36.000 t\/v. Sulfaatin taustapitoisuus on t\u00e4ss\u00e4 moninkertainen (12 mg\/l). BASF oli asettanut yl\u00e4rajaksi 128 mg\/l t\u00e4ydess\u00e4 laimennuksessa Kanadan alemman arvon mukaisesti. T\u00e4t\u00e4 ei HaO halunnut hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

               <\/p>\n

              HaO oli siksi peruuttanut AVI:n ymp\u00e4rist\u00f6luvan ja palauttanut sen uuteen k\u00e4sittelyyn. BASF valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka vahvisti HaO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen [Viite 8].<\/p>\n

               <\/p>\n

              KHO totesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n mm. seuraavaa:<\/p>\n

               <\/p>\n

              \u201dKorkein hallinto-oikeus katsoo edell\u00e4 todetuin perustein, ettei asiassa ole voitu riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella selvitt\u00e4\u00e4, miten paljon aluehallintoviraston lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti johdettavat j\u00e4tevedet nostaisivat sulfaattipitoisuutta Kokem\u00e4enjoessa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eri arvioihin perustuvien pitoisuuksien haitallisia vaikutuksia joen vesiekosysteemiss\u00e4. Kun otetaan huomioon n\u00e4in kertautuva ep\u00e4varmuus sulfaattipitoisten j\u00e4tevesien johtamisen vaikutuksista vastaanottavassa vesist\u00f6ss\u00e4, edellytyksi\u00e4 luvan my\u00f6nt\u00e4miseksi sulfaattipitoisten j\u00e4tevesien johtamiseen Kokem\u00e4enjokeen aluehallintoviraston ymp\u00e4rist\u00f6lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lupam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten 1 ja 2 mukaisesti, kun huomioon otetaan my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain 20 \u00a7:n 1 kohdan mukainen varovaisuusperiaate, ei yhti\u00f6n toimittamista lis\u00e4selvityksist\u00e4 huolimatta ole ollut.\u201d<\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

              Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen<\/em> BASF:n asiassa antaman asiantuntijalausunnon mukaan sulfaattikuormituksen lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksia Kokem\u00e4enjoen vesiekosysteemille on hankala arvioida. Pitk\u00e4aikaisissa altistuksissa sulfaatin AA-EQS-raja-arvoksi on arvioitu noin 13\u201330 mg\/l ja akuuteissa altistuksissa (MAC-EQS) noin 60\u2013100 mg\/l [Viite 8].<\/p>\n

               <\/p>\n

              BASF on uuden ymp\u00e4rist\u00f6lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan velvoitettu poistamaan sulfaatti j\u00e4tevedest\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti j\u00e4teveden haihdutuksella ja natriumsulfaatin kiteytyksell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 saavutetaan 96% reduktio.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Vaikutusta vastaanottavassa vesist\u00f6ss\u00e4 tulee tarkastella \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 minimitilanteessa. Kemijoen osalta alin virtaama on Yhti\u00f6n hakemuksen mukaan n. 66 m3<\/sup>\/s, mutta lyhytaikaisesti on mitattu alle 40 m3<\/sup>\/s virtaamia. Kemijokeen on suunnitteilla pumppuvoimaloita, joiden johdosta virtausvaihtelut tulevat entisest\u00e4\u00e4n voimistumaan. T\u00e4m\u00e4 on uusi tilanne.<\/p>\n

              Ominaispainonsa johdosta sulfaattipitoinen j\u00e4tevesi asettuu pohjalle ja sekoittuu huonosti muuhun vesimassan. N\u00e4in voi tapahtua erityisesti sekoitusvy\u00f6hykkeess\u00e4.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Vesist\u00f6n kuormitusarviossa on kuitenkin huomioitava yhteisvaikutukset muiden toiminnassa olevien ja mahdollisesti tulevien hankkeiden kanssa. Kuvassa 3 esitet\u00e4\u00e4n Kemijoen ja Tornionjoen toiminnassa olevia tai suunnitteilla olevia kaivoshankkeita. N\u00e4it\u00e4 onkin Kemijoen osalta useita. T\u00e4m\u00e4 asia on puutteellisesti tarkasteltu.<\/p>\n

               <\/p>\n

              Koska sulfaatti on anioni, se tarkoittaa, ett\u00e4 korkea sulfaatin p\u00e4\u00e4st\u00f6raja johtaa kemian lakien mukaan vastaavasti kohonneeseen kationipitoisuuteen. Kun sulfaatti poistetaan j\u00e4tevedest\u00e4, poistuu my\u00f6s vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 metalleja ja muita kationeja.<\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

              Kuva 3. Toiminnassa olevia ja suunniteltuja kaivoshankkeita, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t j\u00e4tevetens\u00e4 samaan vesist\u00f6\u00f6n. <\/em><\/p>\n

               <\/p>\n

                \n
              1. <\/a> Ksantaateista<\/li>\n<\/ol>\n

                <\/a>3.1 Yleist\u00e4<\/h2>\n

                Ksantaatit on luokiteltu tyypist\u00e4 riippuen vaaranlausekkeilla H 410 ja H 411 eli eritt\u00e4in myrkyllisiksi tai myrkyllisiksi vesiekosysteemiss\u00e4. Hakijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 natriumetyyliksantaatti (SEX) kuuluu eritt\u00e4in myrkyllisten ryhm\u00e4\u00e4n. Ksantaattien vaarat korostuvat talvella, koska niiden puoliintuminen on silloin huomattavan hidas. T\u00e4m\u00e4 erityisesti Lapissa, miss\u00e4 jokiveden l\u00e4mp\u00f6tila on l\u00e4hes 0-astetta yli 7 kk vuodesta.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                Toistaiseksi Suomen viranomaiset eiv\u00e4t ole m\u00e4\u00e4ritelleet k\u00e4ytt\u00f6rajoja tai enimm\u00e4isp\u00e4\u00e4st\u00f6-pitoisuuksia ksantaateille yhdellek\u00e4\u00e4n kaivokselle. SYKE on onneksi nyt ottanut ksantaatit mukaan uusien vaarallisten kemikaalien listalle. On siis odotettavissa, ett\u00e4 ksantaateille ty\u00f6n valmistuttua tullaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvinkin tiukkoja rajoja.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                Ksantaateista poistuu tyypillisesti 1 \u2013 10 % k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 rikastehiekan vesifaasin mukana, josta suuri osa joutuu j\u00e4teveteen. Yksi tietol\u00e4hde ehdottaa jopa 50%. P\u00e5lsson [Viite 11] esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tyypillisesti 5,5% ksantaateista poistuu rikastehiekka-altaalle j\u00e4teveden mukana. Mik\u00e4li prosessista pit\u00e4\u00e4 poistaa kiertovett\u00e4 esim. kipsaantumisesta johtuen, ksantaattih\u00e4vi\u00f6t j\u00e4teveteen kasvavat merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

                Viittaan my\u00f6s Kevitsan ksantaattitutkimukseen v. 2017, jossa talvella mitattiin enimmill\u00e4\u00e4n 9 mg\/l rikastehiekan vesifaasissa [Viite 10]. Yhti\u00f6 viittaa muihin tutkimuksiin mm. Kevitsassa, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mainitsematta.<\/p>\n

                Walterson [Viite 11] on tutkinut ksantaattien joutumista vesist\u00f6\u00f6n Ruotsin kaivoksissa.<\/p>\n

                Talven aikana saatiin mitattua 4 mg\/l ksantaattipitoisuuksia j\u00e4tevedess\u00e4 ja jopa 1 mg\/l vesist\u00f6ss\u00e4 6 \u2013 7 km p\u00e4\u00e4st\u00f6kohdasta. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 80-luvulla ksantaattien k\u00e4ytt\u00f6 Ruotsissa oli todella pient\u00e4.<\/p>\n

                Waltersonin raportti k\u00e4sittelee my\u00f6s n\u00e4ytteenottoon liittyvi\u00e4 ongelmia (kohta 4.2 Provhantering). Esimerkiksi n\u00e4ytteen pakastaminen aiheutti voimakkaasti virheellisi\u00e4 tuloksia. Paras n\u00e4ytteen k\u00e4sittely on raportin mukaan j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4minen + 4 o<\/sup>C l\u00e4mp\u00f6tilaan ja mahdollisimman nopea analyysi (alle 24 h).<\/p>\n

                Yhti\u00f6 ilmoittaa kemikaaliluettelossa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 300 \u2013 500 t\/a natriumetyyliksantaattia (SEX). Lis\u00e4ksi Yhti\u00f6 ilmoittaa kemikaaliluettelossa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 natriumisobutyyliksantaattia (SIBX) tuntemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Mahdollisesti on kyse vaihtoehtoisista tyypeist\u00e4.<\/p>\n

                Yhti\u00f6 arvioi Liitteess\u00e4 3.02 ksantaattien j\u00e4\u00e4nn\u00f6spitoisuudeksi 5 mg\/l rikastehiekka-altaan vesifaasissa. Se tarkoittaa vain n. 1% k\u00e4ytetyst\u00e4 ksantaattim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, eli n. 5 t\/a. T\u00e4m\u00e4 arvio kuulostaa kovin alhaiselta.<\/p>\n

                 <\/p>\n

                Toisaalta Yhti\u00f6 ilmoittaa j\u00e4tehuoltosuunnitelman kohdassa 15.3.3 ja taulukossa 15-1, ett\u00e4 rikastehiekan vesifaasissa olisi ennen puhdistusprosessia vain 7,9 kg ksantaattij\u00e4\u00e4mi\u00e4 vuodessa vastaten 0,000001 %. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite on ristiriidassa edell\u00e4 olevan arvion kanssa. Asiaan on kiinnitt\u00e4nyt huomionsa my\u00f6s ELY-keskus t\u00e4ydennyspyynn\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohdassa 20. Yhti\u00f6 ei anna j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 vastausta kysymykseen (Hakemuksen t\u00e4ydennyspyynt\u00f6 2).<\/p>\n

                <\/a>3.2 Ksantaattien analytiikan haasteet<\/h2>\n

                Ksantaattien n\u00e4ytteenotto ja analysointi pit\u00e4\u00e4 tarkkaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja standardisoida. Muuten ei saada vertailukelpoisia tuloksia.<\/p>\n

                Pienten ksantaattipitoisuuksien hallinta vastaanottavassa vesist\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 analysoimalla j\u00e4teveden ksantaattipitoisuus. Pitoisuus vesist\u00f6ss\u00e4 lasketaan laimennuskertoimen avulla. Yhti\u00f6t\u00e4 tulee velvoittaa mittaamaan riitt\u00e4v\u00e4n usein l\u00e4htev\u00e4n j\u00e4teveden ksantaattipitoisuus.<\/p>\n

                Perinteisesti paras mittausmenetelm\u00e4 ksantaateille on UV-Vis. Se oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Kevitsan ksantaattitutkimuksessa [Viite 10].<\/p>\n

                Analysoinnissa on kehitteill\u00e4 my\u00f6s uusia tarkempia menetelmi\u00e4. Yksi t\u00e4llainen on Suvelan tutkimus HPLC:n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jo 100 – 200 \u00b5g\/l pitoisuuksiin [Viite 12].<\/p>\n

                Analyysin haasteet tai puutteet mitata alhaisia pitoisuuksia ei saa olla syy siihen, ettei ksantaateille asetettaisi k\u00e4ytt\u00f6- ja p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoituksia!<\/p>\n

                <\/a>3.3 Ksantaattien puoliintumisajat<\/h2>\n

                Yhti\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 hakemuksessa yleisen\u00e4 v\u00e4itteen\u00e4 \u201d Ksantaatit hajoavat nopeasti<\/strong>, mutta hajoamisnopeuteen vaikuttavat mm. pH, l\u00e4mp\u00f6tila, liuoksen ksantaattipitoisuus, liuoksen ja metallisuolojen l\u00e4sn\u00e4olo\u2026.\u201d<\/em><\/p>\n

                Yhti\u00f6 ei erittele, mit\u00e4 puoliintumisaikoja ovat laskelmissaan eri tilanteissa k\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n

                Yhti\u00f6 referoi hakemuksessa erilaisia tutkimuksia, jotka kiistatta osoittavat, ett\u00e4 puoliintumisaika kylmiss\u00e4 olosuhteissa on eritt\u00e4in pitk\u00e4, mm. Viitteet 11, 13, 14, 15.<\/p>\n

                Heiskanen [Viite 14] on simuloinut hajoamisnopeudet muun muassa n\u00e4iden kirjallisuustietojen perusteella. Sen mukaan puoliintumisaika l\u00e4hes nolla-asteisessa vedess\u00e4 on hyvin pitk\u00e4, jopa yli puoli vuotta. N\u00e4iss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6pitoisuus on hypoteettisesti valittu arvoksi 30 mg\/l. Katso kuvat 4 ja 5.<\/p>\n

                Kuva 4. Ksantaatin hajoaminen 30 mg\/l liuoksessa pH 9:ss\u00e4 ajan ja l\u00e4mp\u00f6tilan funktiona. <\/em><\/p>\n

                Kuva 5. Ksantaatin hajoaminen 30 mg\/l liuoksessa 10 o<\/sup>C:ss\u00e4 ajan ja pH:n funktiona. <\/em><\/p>\n

                N\u00e4iden mukaan puoliintumisaika arktisissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa voi olla paljon yli puoli vuotta.<\/p>\n

                Algol Oy:n k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedotteet [Viitteet 16, 17 ja 18] PAX, SEX ja PIAX-ksantaateille antaa puoliintumisajoiksi 58 \u2013 67 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 15 o<\/sup>C:ss\u00e4 ja pH: ollessa 7,5. N\u00e4m\u00e4 tiedotteet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t EU:n REACH vaatimukset. Puoliintumisajat ovat hyvin linjassa Heiskasen k\u00e4yrien kanssa (kuvat 4 ja 5).<\/p>\n

                <\/a>3.4 Ksantaattien myrkyllisyys vesist\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n

                Yhti\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 ksantaattien PNEC-arvoksi 0,47 \u00b5g\/l, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 oikean suuntaisena. N\u00e4in alhaista arvoa ei ole viel\u00e4 esitetty miss\u00e4\u00e4n l\u00e4hiaikojen suomalaisten kaivosten YVA-selostuksissa tai ymp\u00e4rist\u00f6lupahakemuksissa.<\/p>\n

                Arktiset olosuhteet t\u00e4ytyy erityisesti huomioida [Viite 19], koska tutkimustietoa ei juuri ole (lohikalojen m\u00e4ti- ja poikasvaiheet), lis\u00e4ksi yhteisvaikutus metallien kanssa [Viite 20] sek\u00e4 jatkuvassa altistuksessa jopa satoja kertoja voimistuva myrkkyvaikutus virtaavassa vesist\u00f6ss\u00e4 [Viite 21] tekev\u00e4t sen, ettei voida asettaa mit\u00e4\u00e4n tarkkoja p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoja. PNEC-arvojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 siksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuria AF-kertoimia.<\/p>\n

                Lapin vesist\u00f6iss\u00e4 lohikalojen herkin vaihe on kutuaika syyskuusta marraskuuhun ja poikasvaihe siit\u00e4 eteenp\u00e4in kev\u00e4\u00e4seen asti.<\/p>\n

                Bertills [Viite 22] toteaa yhteisvaikutuksesta seuraavaa:<\/p>\n

                \u201dEn mycket kraftig \u00f6kning av metallernas akuta giftverkan i kombination med xantater konstaterades. F\u00f6r fisk var potentieringsgraden upp till 25 g\u00e5nger och f\u00f6r alger upp till 3,5 g\u00e5nger, j\u00e4mf\u00f6rt med \u00e4mnenas adderade effekter.\u201d<\/em><\/p>\n

                Suomeksi:<\/p>\n

                ”Metallien akuutin myrkyllisyyden osalta havaittiin eritt\u00e4in voimakas lis\u00e4ys yhdess\u00e4 ksantaattien kanssa. Kaloilla herkkyys lis\u00e4\u00e4ntyi jopa 25-kertaisesti ja levill\u00e4 jopa 3,5-kertaisesti verrattuna aineiden normaaliin yhteenlaskettuun vaikutukseen.\u201d<\/em><\/p>\n

                T\u00e4m\u00e4 yhteisvaikutus on erityisesti huomioitava kaivosten j\u00e4tevesip\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4, koska ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t laajan cocktailin eri aineita. Koska kaikista kaivoksista my\u00f6s p\u00e4\u00e4see merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 raskasmetalleja, on aina arvioitava myrkyllisyys yhteisvaikutuksen perusteella<\/strong>!<\/p>\n

                Huomautan, ett\u00e4 viitteess\u00e4 19 (Bach et al.) oleva yhteisvaikutuksen kuvaus on v\u00e4\u00e4rin p\u00e4in. Koska viittaus on nimenomaan Bertills:in julkaisuun, kalojen herkkyys lis\u00e4\u00e4ntyy 25 kertaisesti ja levien 3,5 kertaisesi. Kysymyksess\u00e4 on siis virheellinen sitaatti.<\/p>\n

                Walterson [Viite 11] toteaa lis\u00e4ksi yhteenvedossa seuraavaa:<\/p>\n

                \u201dVid unders\u00f6kningar utf\u00f6rda inom ramen f\u00f6r detta projekt har man b\u00f6rjat f\u00e5 k\u00e4nnedom om vilka haltniv\u00e5er av xantat och n\u00e5gra av dess omvandlingsprodukter som f\u00f6rekommer vid n\u00e5gra svenska anrikningsverk vid olika \u00e5rstider. Samtidigt har fr\u00e5gan om milj\u00f6effekterna av xantatanv\u00e4ndning vid flotationsanrikning visat sig vara betydligt mera komplicerad \u00e4n vad som framkommit tidigare. Ekologiska effekter av de olika p\u00e5visade omvandlings- och nedbrytningsprodukterna \u00e4r \u00e4nnu s\u00e4mre k\u00e4nda \u00e4n xantaternas.\u201d<\/em><\/p>\n

                Suomeksi:<\/p>\n

                ”T\u00e4m\u00e4n hankkeen puitteissa tehtyjen tutkimusten yhteydess\u00e4 on alkanut selvit\u00e4, millaisia \u200b\u200bm\u00e4\u00e4ri\u00e4 ksantaattia ja sen hajoamistuotteita esiintyy er\u00e4iss\u00e4 Ruotsin rikastamoissa eri vuodenaikoina. Samalla kysymys ksantaattien k\u00e4yt\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista vaahdotusrikastuksessa on osoittautunut huomattavasti monimutkaisemmaksi kuin mit\u00e4 aiemmin on ilmennyt. Erilaisten havaittujen muuntumis- ja hajoamistuotteiden ekologiset vaikutukset ovat viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja kuin ksantaattien.\u201d<\/em><\/p>\n

                Koska varmuutta ksantaattien myrkyllisyydest\u00e4 ei ole saatu, ovat Australian ja Uuden Seelannin viranomaiset asettaneet viel\u00e4 tiukempia rajoja ksantaattien p\u00e4\u00e4st\u00e4miselle vesist\u00f6\u00f6n [Viite 23].<\/p>\n

                Australian ja Uuden Seelannin viranomaiset suosittelevat seuraavia TV-raja-arvoja, (Trigger Value = PNEC) vesist\u00f6ss\u00e4:<\/p>\n