Euroopan keskusalueet ovat tietoisesti valmistautuneet uhraamaan periferioidensa luontoarvot, sanoo Tarja Richard, joka toimii EU:n rakennerahastoista vastaavana hallintojohtajana Marseillessa.
Rajat Lapin Kaivoksille ry on huolissaan paikallisten vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta:
“Unionin pohjoisosista ollaan tekemässä Euroopan siirtomaata” yhdistyksen puheenjohtaja Mika Merkku sanoo.
EU-maiden tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä on luonut yhä kasvavan
tarpeen vihreän siirtymän vaatimille raaka-aineille. Keskiöön ovat nousseet erityisesti
kehittyneen teknologian ja akkuteollisuuden tarvitsemat malmit ja harvinaiset maametallit.
Euroopan Unioni on tällä hetkellä lähes täysin riippuvainen raaka-aineiden tuonnista muista
maanosista. Pyrkiessään vähentämään tätä riippuvuutta, EU on lähtenyt tuottamaan
enemmän raaka-aineita omilta sisämarkkinoiltaan. Vaikka arktisen alueen malmipitoisuudet
ovat paljon päiväntasaajan Afrikkaa alhaisempia, parhaat ja monipuolisimmat malmialueet
Euroopassa löytyvät Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosista. Näillä alueilla on Euroopan alhaisin väestötiheys; näille alueille on otollista luoda resurssivarasto EU:n raaka-ainetavoitteille.
“Pikajuoksu materiaalien saamiseksi uhkaa vesittää EU:n lajien suojelun edellytykset. Samalla reuna-alueille on syntymässä uuskolonialismia muistuttava kuvio, jossa resurssit haetaan keskusten käyttöön ja paikallisille jää jälkien siivoaminen” Tarja Richard sanoo.
Kaiken sähköistäminen ja uuden sähköntuottoinfrastruktuurin rakentaminen lisäävät paineita malminetsintään ja kaivoshankkeisiin radikaalisti. Vihreän siirtymän tavoitteisiin ei kuulu tuotannon ja kulutuksen vähentäminen ympäristön suojelemiseksi, vaikka kierrätystäkin ehdotetaan lisättäväksi. Autojen, lämpöpumppujen, tuulivoimaloiden, digilaitteiden, putkistojen, pumppujen ja kaiken muun tuotannon on tarkoitus kasvaa tässä suunnitelmassa moninkertaiseksi samalla kun meistä tulee ’hiilineutraaleja’; kulutukseen perustuvat markkinat tarvitsevat myytävää.
Hiilineutraalius ja luontokadon hidastaminen – keskeiset tavoitteet ristiriidassa
Tuotannon nopealla muuttamisella hiilineutraaliksi on hintansa. Luontodirektiivit joiden
tarkoitus on suojella ympäristöä, hidastavat ja vaikeuttavat teollisten projektien läpiviemistä.
Nyt EU-maat haluavatkin mieluummin turvata nopealla aikataululla oman hiilineutraalin
taloutensa ja ovat valmiita joustamaan luontoarvoista. Siksi Komissio (DG GROW) on julkistanut kaksi asetusta, Net Zero Industry Act sekä Critical Raw Materials Act, joiden
tarkoituksena on varmistaa että hankkeet jotka edesauttavat merkittävästi hiilineutraalia
tuotantoa ja turvaavat raaka-aineiden saatavuutta, saadaan nopeammin ja helpommin
käyntiin, vaikka niistä aiheutuisi luontodirektiivien vastaista merkittävää haittaa ympäristölle ja lajien suojelulle.
Nämä asetukset ehdottavat nopeutettuja käsittelyaikoja (alle vuodesta kahteen vuoteen
nykyisen 5-10 vuoden asemesta) niille teollisuus- ja kaivoshankkeille, jotka saisivat kansallisen
viranomaisen määräämän ‘strategisen projektin’ statuksen. EU-maat perustaisivat asetuksen
perusteella yhteisen koordinaatioelimen määrittelemään millaiset projektit olisivat strategisia ja koordinoimaan riittävää raaka-aineiden etsintää ja tuotantoa.
Strategisen kaivos- tai teollisuushankkeen kaikki ympäristövaikutukset tulisi arvioida kerralla,
nopeutetusti, ja yhden ainoan kansallisen viranomaisen valvonnassa. Tämä viranomainen
voisi myöntää toimiluvan myös siinä tapauksessa, että ympäristölle osoitettaisiin tuotettavan
haittaa, koska hanke palvelisi EU:n kriittisiä ja elintärkeitä etuja, joilla asetusehdotusten
mukaan olisi siis prioriteettiarvo. Viranomaisten tulisi myös sitoutua käsittelemään nopeutetusti kaikki mahdolliset hanketta vastaan nostetut valitus- ja oikeusprosessit hankkeen pikaisen aloituksen takaamiseksi.
“Tämänkaltainen kaivostoiminnan “hätäkäynnistäminen” parissa vuodessa ilman tarpeellisia
ympäristöselvityksiä on suoraan verrattavisssa valtionvelan kasvattamiseen kovakorkoisella
lainalla. Ympäristöhaittojen valvonta kaivostoiminnan aikana on pelkkää yhtiön omavalvontaa, hyödyt valuvat 90 prosenttisesti ulkomaille ja laskut sekä pilattu ympäristö jäävät jälkipolville” Rajat Lapin kaivoksille -yhdistyksen puheenjohtaja Mika Merkku varoittaa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle ja Lapille?
Tarja Richard ja Rajat Lapin kaivoksille ry ovat huolissaan uuden kriittisiä raaka-aineita
koskevan asetuksen vaikutuksista Suomessa ja Lapissa. Asetus merkitsee entistä suurempaa
painetta kaivoshankkeiden toteuttamiseen, sekä teollisuuden hankkeiden priorisoimista
luontoarvojen, perinteisten elinkeinojen ja esim. matkailuelinkeinon yli.
“Valitusmahdollisuudet kaventuisivat. Kansalaisjärjestöjen ja paikallisten asukkaiden
mahdollisuudet vaikuttaa olosuhteisiinsa hupenisivat olemattomiin.
Kysymys ei ole enää pohjoisen alueen kokonaiskehityksestä ja sen elinvoimanturvaamisesta, vaan harvaan asutun alueen valjastamisesta Euroopan raaka-
ainevarastoksi.
Euroopan keskusalueet ovat tietoisesti valmistautuneet ja valmiita uhraamaan periferioittensa luontoarvot.” Richard varoittaa.
EU:ssa tiedetään hyvin että suomalainen kaivoslaki on jo nyt salliva, ja että alueelliset ja
kansalliset viranomaiset suhtautuvat useimmiten myönteisesti teollisiin hankkeisiin ja pyrkivät myötävaikuttamaan niiden toteutumiseen. Lapin luonnon ja paikallisten elinkeinojenvaarantaminen ei paina vaakakupissa niin paljon kuin eurooppalaisen raaka-
aineomavaraisuuden kasvattaminen. Kaivosten tuoton verotus on Suomessa myös keveä ja ympäristövalvonnan tekevät kaivosyhtiöt itse, tai sitä ei tee kukaan.
Mika Merkku arvelee, että Euroopan Unionissa on valmisteltu Suomen myötämielisyyttä jo
pitkään, ja lobbaaminen on kohdistunut voimallisesti myös poliittisiin päättäjiin. Keväällä 2022 kansanedustajille järjestettiin Ohituskaista -seminaari, jossa heille tiedotettiin tulossa olevasta “vihreän siirtymän” nopeuttamisesta.
“Siitä ei kuitenkaan puhuta, mitä tämä kaikki merkitsee Suomen ja Lapin tulevaisuudelle,
elinkeinoille ja ympäristölle. Kyseessä on eräänlainen pikavippipolitiikka, hallituskauden ajan
voi näyttää hyvältä mutta vesi- ja ympäristöhaitat sekä haitat muille elinkeinoille mukaan lukien mennään miinukselle nopeasti” Merkku toteaa.
Lisätietoja ja yhteydenotot:
Tarja Richard
EU :n rakennerahastoista vastaava hallintojohtaja
Conseil Régional Provence Alpes Côte d’Azur
Marseille, Ranska
+336 851 34610
trichard@maregionsud.fr
Mika Merkku
puheenjohtaja, Rajat Lapin kaivoksille ry
+35840 7357007
mikamerkku@gmail.com
rajatlapinkaivoksille.fi
maammerikkaudet.fi
facebook.com/rajatlapinkaivoksille
youtube.com/@rajatlapinkaivoksille
instagram.com/rajat_lapin_kaivoksille
twitter.com/RL_kaivoksille
